Erityisavustus: strategiarahoitus tietojohtamisen kehittämiseen

Valtionavustusta voidaan myöntää laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa.

Tavoitteena on saada aikaan pysyviä toiminnallisia muutoksia ja parannuksia ammatillisen koulutuksen tietojohtamisessa osana ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä järjestäjän strategiaa, tavoitteita ja tehtävää. Ammatillisen koulutuksen johto huolehtii myös tiedolla johtamisen toimintakulttuurin edistämisestä organisaatiossa ja varmistaa henkilöstön tarvittavan osaamisen. 

Tietojohtaminen sisältää tietojen ja sisältöjen hyödyntämisen kansallisista tietovarannoista (eHOKS, valtakunnallisten opinto- ja tutkintorekisterien, opiskelija- ja työelämäpalaute, Vipunen) kuin koulutuksen järjestäjän omien tietojärjestelmien tuottaman sisällön (esim. opintohallintojärjestelmät) Digitaalista tietoa ja sisältöä hyödynnetään johtamisessa koulutuksen järjestäjän oman toiminnan seurannassa ja kehittämisessä kuin myös ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seurannassa kytkeytyen toimintalainsäädännön edellyttämiin toimiin koulutuksen järjestämisessä.

Hankkeella tuetaan koulutuspoliittisessa selonteossa asetettua tavoitetta, että vaikuttavuutta toisen asteen koulutuksessa edistetään. Tällä avustuksella edistetään ammatillisen koulutuksen järjestämisen lainsäädännön mukaista toimintaa ja koulutuksen laatua tietojohtamisen kehittämisen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä menoista.

 

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Valtionavustusta voidaan myöntää yhteen laajaan verkostohankkeeseen koulutuksen järjestäjälle, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 531/2017 3 luvun mukainen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa.

• Hakijalla tulee olla osaamista ja kokemusta tietojohtamisen kehittämisestä, kansallisten digitaalisten tietovarantojen sisältöjen hyödyntämisestä toiminnan ohjaamisessa ja koulutuksen järjestäjän omien tietojärjestelmien tuottaman tiedon hyödyntämisestä tavoitteellisen ja laadukkaan ammatillisen koulutuksen johtamisessa. Osaaminen ja kokemus tulee kuvata hakemuksessa.

• Hakijalla tulee olla kyvykkyys osallistaa laajasti eri vaiheessa kehitystyötä olevia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. 

• Hakemuksessa tulee kuvata konkreettisesti tietojohtamisen kehittämisen toimenpiteet, resurssit, hyödynnettävät tietovarannot, tuotokset, toteutuksen aikataulu ja toteutustavat.

 

• Hankkeen tuottaman toimintamallin tulee palvella pääsääntöisesti kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, niin tietojohtamisen kehittämistä aloittavia tahoja kuin pidemmälle kehitystyötä tehneitä. 

• Hankkeen tulee tehdä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa.

• Hanke huolehtii lopputulosten levittämisestä ja tarvittavien koulutustilaisuuksien järjestämisestä koulutuksen järjestäjille ja sidosryhmille. 

• Hankkeen hakemuksen tulee sisältää viestintäsuunnitelma ml. väli- ja päätöstilaisuudet ja suunnitelma hankkeessa syntyvien tulosten levittämisestä ja vakiinnuttamisesta ammatillisen koulutuksen järjestäjille.

 

• Hankkeen pitää tehdä laadullista ja määrällistä arviointia ja raportoida hankkeen etenemisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle jo hankkeen aikana. 

• Hanke saa sisältää ohjelmistohankintoja ja -muutoksia enintään 10% kokonaiskustannuksista.

Kehittämishankkeen tuloksia arvioidaan mm. näiden kautta:

• Valtakunnallisissa palveluissa ja tietovarannoissa (esim. eHOKS, valtakunnallinen opinto- ja tutkintorekisteri, opiskelija- ja työelämäpalaute) oleva tiedon laatu on parantunut. Tietojen kattavuus ja laatu hankkeen alussa ja lopussa.

• eHOKS tietosisältö on kattavaa, ajantasaista ja virheetöntä: 

  • Alkutilanteen osalta verrataan uusien opiskelijoiden määrää 2021 vuonna 2021 kirjattujen eHOKSien määrään, lopputilanteen osalta vastaava tarkastelu tehdään vuoden 2023 tilanteesta tammikuussa 2024. 

  • eHOKSin sisältö vastaa kattavuudeltaan lainsäädännön edellyttämää sisältöä, esimerkiksi oppimisympäristötiedoissa, näyttötiedoissa ja työpaikkaohjaajatiedoissa ei ole puuttuvaa tietoa, ja tiedot ovat kokonaisuudessaan oikein. 

  • Alku- ja lopputilanteen tarkastelu: kuinka monella opiskelijalla on tieto eHOKSissa opiskelijan oppimisympäristöstä, näyttöympäristöstä, työpaikkaohjaajasta, työelämäedustajasta näytön arvioinnissa ja perustutkintokoulutuksessa opetuksen ja ohjauksen tarve sekä määrä.

  • Koski-tiedot ja eHOKSin tiedot ovat keskenään ristiriidattomia, esimerkiksi Kosken opiskeluoikeustieto ja eHOKSin osaamisen hankkimisen jaksotiedot.

  • Ajantasaisuus: Aika opiskelijaksi ottamisesta HOKSin ensikertaiseen hyväksymiseen.

• Tiedon tuotantoon liittyvät prosessit, niiden mittaaminen ja arvioiminen sekä tiedon analysointiin ja hyödyntämiseen liittyvät kyvykkyydet ovat kehittyneet. 

• Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ymmärtävät ja osaavat hyödyntää kansallista indikaattori- ja tilastotietoa (mm. eHOKS, Koski, opiskelija- ja työelämäpalaute, Vipunen) oman toiminnan suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen tukena. Mahdollisiin laatupoikkeamiin on luotu menettelytavat toiminnan kehittämiseksi.

• Uusia yhteisesti suunniteltuja ja kehitettyjä kansallisia mittareita ja indikaattoreita on otettu käyttöön.

• Koulutuksen järjestäjien toiminta vastaa paremmin osaamistarpeisiin (työllistyminen, jatko-opinnot).

• Hankkeen tuloksena on tietojohtamisen toimintamalli, joka tukee koulutuksen järjestäjien johtoa digitaalisten sisältöjen hyödyntämisessä toiminnan arvioinnissa ja vaikuttavuuden lisäämisessä.

• Hankkeessa kehitetty tietojohtamisen toimintamalli on otettu käyttöön.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.

• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.

• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.

• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.