Erityisavustus taiteen ja kulttuurin harrastustuntien toteuttamiseen

Lastenkulttuurin toimijat: Avustusta voivat hakea kunnat, lastenkulttuurikeskukset, taidelaitokset, museot, kirjastot, perinneyhdistykset sekä muut taide- ja kulttuuritoimijat, joilla on osaamista lasten ja nuorten kanssa työskentelystä.

Taiteen perusopetuksen toimijat: Avustusta voivat hakea taiteen perusopetuksen järjestäjät, joita voivat olla kunnat, kuntayhtymät, yksityiset yhteisöt tai säätiöt.  

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen toimijoita kannustetaan yhteistyöhön. Hakijana on aina joko lastenkulttuurin tai taiteen perusopetuksen toimija.

Hakijan tulee olla oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö.

Vuonna 2019 hakemuksia voi esittää seuraaviin neljään ryhmään:

A. Uudet, peruskoulun vuosiluokkien 1-10 oppilaille suunnatut hankkeet

B. Hankkeet, jotka jatkavat lukuvuonna 2018-2019 toteutettuja harrastustunteja tai taide- ja kulttuuritoimintaa osana varhaiskasvatusta

C. Hankkeet, joissa yhdistyvät harrastustunnit ja tiivis yhteistyö koulun opettajien ja lastenkulttuurin ja/tai taiteen perusopetuksen toimijoiden välillä. Hankkeissa hyödynnetään Utelias luokka –pilotissa luotuja käytäntöjä ja sisältöjä.

D. Monialaiset hankket, joissa yhdistyvät taiteen, kulttuurin ja liikunnan sisällöt.

Varhaiskasvatusikäisille lapsille suunnattu toiminta tulee olla taiteen perusopetuksen toimijan järjestämää. Ryhmään D esitettävissä hankkeissa avustus voi kohdistua taiteen ja kulttuurin osuuteen harrastustunneista ja liikunnan osuus tulee kattaa muulla rahoituksella.

Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta, luovaa ja kriittistä ajattelua, kulttuurikompetenssia sekä lisätä tietoja ja taitoja taiteesta ja kulttuuriperinnöstä. Avustuksilla lisätään aikaa kavereiden kanssa ja oppilaiden kiinnostukseen pohjautuvaa harrastustoimintaa iltapäivisin koulun tiloissa. Harrastustunneilla vahvistetaan koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria, joka huomioi lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteet ja harrastukset.

Tavoitteena on syventää koulun opettajien yhteistyötä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa sekä lastenkulttuurin, taiteen perusopetuksen ja liikunnan alan toimijoiden yhteistyötä. Harrastustunnit täydentävät ja tukevat koulun taide- ja kulttuurikasvatusta sekä laajentavat ja monipuolistavat perusopetuksen oppimisympäristöjä. Taiteen perusopetuksen toimijoiden hankkeet tuovat taiteen perusopetuksen oppilaitoksen opettajien antamaa laadukasta taidekasvatusta lasten ja nuorten saataville.

 

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa huomioidaan seuraavat edellytykset ja arviointikriteerit.

Hankkeen toiminnan tulee olla

• lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteisiin pohjautuvaa. Harrastustuntien sisällöt tulee valita opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen koululaiskyselyn koulukohtaisten tulosten tai vastaavanlaisen koulun oppilaiden kuulemisen perusteella. Valtakunnallinen koululaiskyselyn koulukohtaiset tulokset löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta www.minedu.fi. Harrastustunnille osallistuvilla lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa tunnin taide- ja kulttuurisisällön toteutukseen. Suunnittelussa tulee lisäksi huomioida koulupäivän rakenne, lasten ja nuorten jaksaminen sekä mahdollisuudet harrastuksen jatkamiseen hankkeen päättymisen jälkeen.
   
• maksutonta, jos toiminta järjestetään koulun kerhotoimintana. Muulloin toiminnasta voidaan periä kohtuullinen maksu. Mikäli maksu on este lapsen tai nuoren osallistumiselle, silloin sitä ei tule edellyttää.
   
• ajoitettu kouluissa ennen oppituntien alkua, keskelle koulupäivää oppituntien väliin tai iltapäiviin välittömästi oppituntien jälkeen (noin klo 12-16). Harrastustunnit järjestetään koulun tiloissa, kulttuuritiloissa tai päiväkodeissa. Harrastustunnit voivat olla myös muussa kuin oppilaiden omassa koulussa. Etäisyys omasta koulusta toiseen kouluun tai kulttuuritilaan tulee olla kävelymatkan verran. Kun harrastustunteja järjestetään usealla koululla, lapsille ja nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua myös muiden koulujen harrastustunneille, jotka ovat kävelyetäisyydellä.
   
• jatkuvaa: harrastustuntitoiminta on säännöllistä, viikoittaista ja sen tulee kestää yhden lukuvuoden (vähintään 30 harrastustuntia lukuvuodessa). Koululaisille suunnatun toiminnan tulee ajoittua koulupäiviin ja alkaa touko-syyskuussa 2019 sekä päättyä viimeistään 29.5.2020. Yksi harrastuskerta voi kestää useamman tunnin. Hankkeeseen voi sisältyä maksuttomia esittelytunteja, joissa koululaiset pääsevät tutustumaan taide- ja kulttuurialoihin. Esittelytunnit on mahdollista järjestää myös oppituntien aikana
   
• harrastusmahdollisuuksia lisäävää. Hakemuksessa tulee mainita, kuinka moni lapsi tai nuori pääsee mukaan harrastustuntitoimintaan, esittelytunneille ja Utelias luokka –toimintaan sekä missä kunnissa toiminta tapahtuu.

Harrastustuntitoimintaan voidaan yhdistää Utelias luokka –pilotin sisältöjä ja käytäntöjä hyödyntävää taiteen ja kulttuurin ammattilaisten ohjaamaa toimintaa koulupäivän aikana yhteistyössä koulun opettajien kanssa.

Harrastustuntien järjestäjä huolehtii, että toimintaan osallistuvat lapset ja nuoret ovat vakuutettuja. 

Harrastustunteja tulee pyrkiä järjestämään kouluissa, joissa ei ole harrastustoimintaa tai sitä on vähän.

 

Taiteen perusopetuksen toiminnan tulee lisäksi olla

• laadukasta, tavoitteellista ja lapsi- ja nuorilähtöistä sekä perustua taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmiin
• lasten ja nuorten kiinnostuksen kohteisiin pohjautuvaa.
• eri taiteenalojen varhaisiän kasvatusta päiväkotien tiloissa tai
• eri taiteenalojen opetussuunnitelmiin perustuvaa taiteen perusopetusta taiteen perusopetuksen oppilaitosten oppilaille koulun tiloissa tai
• tutustumista taiteen perusopetukseen koulun kerhotoimintana perusopetuksen oppilaille tai
• muuta koulun taidekasvatusta tukevaa kerhotoimintaa tai koulun kerhotoimintaa taiteen perusopetuksen opettajien ohjauksessa tai
• muuta harrastustoimintaa yhteistyössä lastenkulttuurin toimijoiden ja liikunnan toimijoiden kanssa.

Toiminta voidaan toteuttaa päiväkodeissa, peruskouluissa tai niiden lähiympäristössä sijaitsevissa taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa sekä muissa soveltuvissa tiloissa päiväkodin tai koulun lähellä. Varhaiskasvatusikäisille kohdennettuun harrastustoimintaan voivat osallistua myös perhepäivähoidossa tai jonkin muun päivähoitomuodon piirissä olevat lapset.

Lastenkulttuurin toiminnan tulee lisäksi olla

• taide- ja kulttuurialan ammattilaisen tai kädentaitojen osaajan ohjaamaa. Ohjaajalla tulee olla osaamista lasten kanssa työskentelystä.
• laadukasta, tavoitteellista ja lapsi- ja nuorilähtöistä.
• lasten ja nuorten kiinnostukseen eri taide- ja kulttuurialoihin pohjautuvaa.

2.    Yleiset perusteet

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke edistää yhtä tai useampaa seuraavista yleisistä tavoitteista, jotka perustuvat ministeriön hyväksymiin strategioihin tai sitoumuksiin:

• monikulttuurisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Ks. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma. OKM 2017

• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ks. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) sekä yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), joiden periaatteet koskevat myös ministeriön rahoittamaa toimintaa ja hankkeita
• kestävän kehityksen edistäminen Ks. Suomi, jonka haluamme 2050 – Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (PDF).

3.    Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

 

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään myös, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta voidaan käyttää

• opettajien ja ammattitaitoisten ohjaajien palkka- ja matkakuluihin
• kohtuullisiin koordinointikuluihin
• hankkeesta aiheutuviin tilakustannuksiin (koulujen tilojen käytön tulee olla maksutonta) 
• välttämättömiin ja kohtuullisiin väline- ja materiaalikustannuksiin 

Avustusta ei voi käyttää sellaiseen toimintaan, johon hakija saa muuta valtionavustusta. Valtionavustusta ei voi käyttää 

• toimintaan, johon on samalle ajankohdalle jo myönnetty valtion erityisavustusta 
• toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa 
• opetustuntikohtaista valtionosuutta saavan opetuksen järjestäjän järjestämisluvan mukaiseen toimintaan 
• perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan, johon kunnat saavat ohjaustuntikohtaista valtionosuutta.

Uusien hankkeiden tulee alkaa viimeistään syyskuussa 2019. Jatkohanke voi alkaa vasta edellisen hankkeen päättymisen jälkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.  

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 7 000 euroa.

Taiteen perusopetus ja lastenkulttuuri:
2018

Taiteen perusopetus:
2019 I 2017  2016

Lastenkulttuuri:
2019 I 2017  2016