Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistus

Strategiarahoituspäätöksessä on asetettu rahoituksen käyttöaika, joka voi kattaa useamman vuoden.

Kyllä, etukäteen ei ole rajattu mahdollisuutta hakea strategiarahoitusta useampana vuotena samaan kehittämistoimintaan.

Strategiarahoituksesta päätettäessä arvioidaan hakemuksen perusteella, onko mahdolliselle lisärahoitukselle tarvetta. Esimerkiksi pitkäkestoisille hankkeille strategiarahoitusta voidaan myöntää useamman kerran.

Tavoitteena on, että pitkäkestoisessa kehittämistoiminnassa koulutuksen järjestäjä ja OKM kävisivät säännöllistä vuoropuhelua tavoitteista sekä seuraisivat asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tämä osaltaan lisäisi läpinäkyvyyttä ja loisi ennakoitavampaa perustaa mahdollisen jatkorahoituksen myöntämiselle.

Fuusiota varten strategiarahoitusta voidaan myöntää enintään kolme kolmena perättäisenä vuonna.

Kyllä, ja strategiarahoitusta myönnetään vuosittain hakemuksesta.

Ei, strategiarahoituksen myöntäminen ei edellytä koulutuksen järjestäjän omarahoitusosuutta, vaan strategiarahoitus voi kattaa kaikki kehittämistoiminnan kustannukset.  Tarvittaessa strategiarahoituksen päätöksessä voidaan kuitenkin asettaa järjestäjäkohtaisia ehtoja.

Postileima ei riitä, vaan allekirjoitettujen hakemusten tulee olla toimitettuina kirjaamoon viimeistään 16.4.2018.

Strategiarahoituksen käytölle ei ole etukäteen asetettu erikseen strategiarahoitusta koskevia rajoituksia. Hakemuksessa tulee kuvata ja perustella, mikä olisi haetun kehittämistoiminnan kannalta tarpeellista ja paras tapa toteuttaa toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Strategiarahoituksella ei kuitenkaan ole tarkoitus rahoittaa mitään sellaista, josta järjestäjän tulee lainsäädännön nojalla huolehtia normaalina toimintana. Strategiarahoituksen käytössä tulee noudattaa hankintalakia ja muuta lainsäädäntöä toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä.

Hakemuksia arvioidaan sen mukaan, mikä on haetun kehittämistoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin tapa toteuttaa kehittämistoimintaa. Hakijan tulee itse arvioida ja kuvata hakemuksessaan, onko haetun kehittämistoiminnan ja sille asetettujen tavoitteiden kannalta hyvä toteuttaa kehittämistoiminta yhteistyössä muiden ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Mikäli kyseessä on yhteishanke, jokainen toimija toimittaa annettujen ohjeiden mukaisesti oman hakemuksensa.

Haetulla kehittämistoiminnalla ei saa olla päällekkäisyyttä järjestäjän muuta kautta rahoitetun kehittämistoiminnan kanssa.

Perusrahoitus on puolet rahoituksesta, mikä luo ennakoitavan perustan tutkintojen ja koulutuksen järjestämiselle. Perusrahoitus luo edellytykset sille, että ammatillista koulutusta on jatkossakin tarjolla kaikilla aloilla ja kaikille opiskelijaryhmille. Tutkinnoista ja tutkinnon osista saatavan suoritusrahoituksen osuus on 35 prosenttia. Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisestä ja korkeakouluihin jatko-opiskelijaksi siirtymisestä sekä opiskelija- ja työelämäpalautteesta saatava rahoitusosuus on loput 15 prosenttia.   

Rahoitusuudistus toteutetaan vaiheittain. Varainhoitovuosina 2018 ja 2019 perusrahoituksen osuus on 95 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna 70 ja 60 prosenttia. Vaiheittainen siirtyminen antaa järjestäjille aikaa sopeuttaa nykyistä järjestelmää enemmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta painottavaan uuteen rahoitusjärjestelmään.