Usein kysyttyä lukiokoulutuksesta

Lukio-opiskelijat saavat opinnoista jatkossa entistä vahvemman laaja-alaisen yleissivistyksen ja paremmat korkeakouluvalmiudet. Uudistus parantaa opiskelijoiden hyvinvointia ja edesauttaa omien opinto- ja urapolkujen löytymistä sekä sujuvoittaa opintojen etenemistä ja siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Pitemmällä aikavälillä koko yhteiskunnan osaamistaso nousee.

Nykyinen lukiolaki on jo parin vuosikymmenen takaa. Ikäluokat pienenevät ja osaamista tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Lisäksi huoli on osaamispohjan murenemista, lukiolaisten uupumisesta ja stressistä, oppimistuloksista sekä pääsystä jatko-opintoihin korkea-asteelle.

Uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2021. Lukiouudistus koskee nykyisiä ja tulevia lukiolaisia, heidän opettajiaan ja lukion muuta henkilökuntaa, koulutuksen järjestäjiä, Opetushallitusta, vanhempia ja kaikkia heitä, joita lukiokoulutus kiinnostaa.

Syksyn 2019 ylioppilaskirjoituksista tulee voimaan ylioppilastutkintolain muutos koskien ylioppilastutkinnon kokeita koskevia rajoituksia. 

Opintopistemitoitus ja siihen liittyvät opintojen rakenteiden muutokset, vahvempi korkeakouluyhteistyötä koskeva velvoite sekä opintojen ohjausta ja oppimisen tukea koskevat velvoitteet toteutuvat, kun uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2021.

Kyllä voi, nuorille tarkoitettu lukiokoulutus säilyy edelleen kolmivuotisena. Opetuksen määrä säilyy ennallaan. Lukion voi myös halutessaan suorittaa neljässä vuodessa kuten ennenkin.

Lukion opetussuunnitelman perusteet uudistetaan 2019–2020 aikana ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön asteittain opetuksessa syksyllä 2021 alkavasta koulutuksesta lähtien. Siihen asti noudatetaan nykyisiä opetussuunnitelmia.

Nykyiset eri oppiaineiden kurssit muutetaan opintopisteiksi. Oppiaineisiin, niiden välisiin suhteisiin tai opetuksen määrään ei kuitenkaan tule muutoksia.

Pakollisten kurssien osuus on nykyisin noin kaksi kolmasosaa lukion oppimäärän laajuudesta. Laaja oppiainevalikoima ja pakollisuus turvaavat lukio-opintojen yleissivistävyyttä. Tuntijakokokeilu on kesken, joten sen perusteella ei voida tässä vaiheessa arvioida tuntijaon mahdollisia muutostarpeita.  Lukiossa opetettavien oppiaineiden ja niiden laajuuksien sääntely turvaa myös eri lukioissa opiskelevien opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.

Opinnot määritellään opintopisteinä ja –jaksoina kurssien sijaan. Lukiokoulutus pysyy edelleen luokattomana.

Uudistus vahvistaa lukio-opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittyä, saada henkilökohtaisempaa ohjausta ja oppimisen tukea ja tukea korkea-asteen opintoihin siirtymiseen. 

Kyllä mahdollistuvat.  Opetus ja opintojen ohjaus järjestetään siten, että opiskelijalla on mahdollisuus yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin. Aiemmin ja muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista vahvistetaan.  Henkilökohtaisella opinto-ohjauksella opiskelijat saavat tukea opintojaan koskevien valintojen tekemiseen ja opintosuunnitelman rakentamiseen.

Koulutuksen järjestäjä tunnustaa toisessa oppilaitoksessa suoritetut lukio-opinnot hyväksi lukemalla ne osaksi lukiokoulutuksen oppimäärää riippumatta siitä, järjestääkö oppilaitos itse vastaavia opintoja tai millaisina opintojaksoina tai niiden osina ne on järjestetty. Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä opintojen tunnustamismenettelyistä erityisesti lukion vaihtamistilanteissa.

Arvioinnin uudistaminen liittyy opetussuunnitelman uudistamiseen.  Uudet opetussuunnitelmat otettaneen käyttöön syksyllä 2021.  Opetushallitus antaa tarkempia määräyksiä arvioinnista.

Nykyisiä oppikirjoja voi käyttää ainakin nykyisen opetussuunnitelman voimassaolon ajan. Koulutuksen järjestäjä määrää käytettävästä materiaalista. Uusien opetussuunnitelmien valmistuttua selviää tarkemmin, missä määrin aiempi oppimateriaali on hyödynnettävissä.

Lukio-opiskelun työmäärä ei lisäänny.  Lukio-opiskelun ja opiskelijoiden kuormittavuus vähenee niin, että oppimisen tukea ja opinto-ohjausta lisätään ja opiskelijat saavat opintojensa eri vaiheissa tarvitsemansa tuen ja ohjauksen yhdenvertaisesti. Myös ylioppilastutkinnon kokeiden uusimiskertojen lisääminen osaltaan vähentää lukio-opintojen ja ylioppilaskokeiden henkistä kuormittavuutta ja epävarmuutta jatko-opintoihin pääsemisestä.

Lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimääriin kuuluvat opinnot pisteytetään niiden keston mukaan. Opetusta annetaan nuorille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 14 tuntia 15 minuuttia opintopistettä kohden ja aikuisille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia opintopistettä kohden. Opintoihin kuuluu lisäksi niiden tavoitteiden ja sisällön kannalta tarpeellinen määrä opiskelijan omatoimista työskentelyä.

Ei ole. Lukiokoulutuksen opintopiste on määritelty siten, ettei opetuksen määrä muutu. Opintopiste sisältää opetusta ja opiskelijan itsenäistä työtä. Korkeakouluissa opintojen mitoituksen peruste on opintopiste, ammatillisessa koulutuksessa osaamispiste. Korkeakoulujen opintopiste määritellään opiskelijan työnä.

Opintojaksojen laajuuksista päättää koulutuksen järjestäjä opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lukiouudistuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole lisätä lukiokoulutuksen sirpaleisuutta.

Kyllä voi, mutta opiskelijalla on oltava mahdollisuus suorittaa opintokokonaisuudet myös 2 opintopisteen laajuisina, eli nykyistä kurssia vastaavina kokonaisuuksina. Näin opiskelijan valinnanmahdollisuudet eivät pienene uudistuksessa.

Hyväksyttyjä kokeita voi jatkossa uusia rajoituksetta.  Tutkinnon suorittanut voi uusia myös hylättyjä kokeita rajoituksetta. Tutkinnon suorittamisen aikana hylätyn kokeen voi uusia nykyisen kahden kerran sijasta kolme kertaa.

Ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön uudistaminen on käynnistetty lukiolain uudistamisen yhteydessä ja laajempi ylioppilastutkinnon uudistamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus valmistella erikseen annettavaksi eduskunnalle syksyllä 2018.

Esityksestä aiheutuu koulutuksen järjestäjälle kustannuksia esimerkiksi opinto-ohjauksen lisäämisestä, oppimisen tuen järjestämisestä ja ylioppilaskokeiden uusimisen järjestämisestä.  Kustannukset korvataan täysimääräisesti.

Lukiouudistus tähtää lukioiden ja opettajien yhteisöllisyyden ja yhteisen toimintakulttuurin lisäämiseen tai syntymiseen pedagogisten ratkaisujen ja valintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opettajien yhteistyö erityisesti lukioiden ja korkeakoulujen välillä kehittää pedagogiikkaa ja opetuksen laatua.  Myös digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ja käyttö oppimisen tukemisessa edistää lukio-opetuksen pedagogiikkaa.

Nykyistä kurssia laajempien ja oppiainerajat ylittävien opintojaksojen järjestäminen on entistä vapaammin koulutuksen järjestäjän harkinnassa ja opintojaksoja voidaan muodostaa paikallisten tarpeiden, olosuhteiden ja edellytysten mukaisesti.  Opettajat voivat yhdistää eri oppiaineita laajemmiksi opintokokonaisuuksiksi. Se edellyttää koulutuksen järjestäjiltä ja opetushenkilöstöltä uudenlaisia toimintatapoja, jotka joustavoittavat toimintaa ja mahdollistavat toimintakulttuurin uudistamisen.

Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista olisi järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Koulutuksen järjestäjä päättäisi tarkemmin yhteistyön tavoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämistä valmistelevan työryhmän raportti Katse korkealle – Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön on julkaistu.

Lukioiden toimiminen verkostoina korkeakoulujen kanssa tukee korkeakoulutuksen saavuttamista. Yhteistyö voi toteutua myös kansainvälisten korkeakoulujen kanssa. Digiteknologian hyödyntäminen ja korkeakoulujen yhteiset opintotarjonnat tukevat korkeakouluopintojen saavutettavuutta lukioiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämistä valmistelevan työryhmän raportti Katse korkealle – Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön on julkaistu.

Koulutuksen järjestäjät päättävät velvoitteen tarkemmasta toteutuksesta paikallisista tarpeista ja olosuhteista käsin.  Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä korkeakoulujen kanssa ja opiskelijalla on oltava mahdollisuus yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista olisi järjestettävä koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa.

Koulutuksen järjestäjän tulee jatkossakin olla yhteistyössä perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisenkoulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Oppiaineita ja niihin kuuluvien opintojen määrää tai pakollisuutta ei muuteta nykytilaan nähden. Laaja oppiainevalikoima ja pakollisuus turvaavat osaltaan lukio-opintojen yleissivistävyyttä.