3.5 Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön lain (632/1998, § 1) mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.

Vuonna 2020 Suomessa on 177 kansalaisopistoa, 76 kansanopistoa, 20 kesäyliopistoa, 12 opintokeskusta sekä 11 valtakunnallista ja 3 alueellista liikunnan koulutuskeskusta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vapaan sivistystyön koulutuksiin osallistui vuonna 2019 noin 900 000 opiskelijaa. Sama opiskelija on voinut osallistua useampaan koulutukseen siten, että yhteensä koulutuksiin osallistumisia oli noin 1,6 miljoonaa. Oppilaitosten koko ja ylläpitäjärakenteet vaihtelevat. Joukossa on myös hyvin pieniä oppilaitoksia. Vapaan sivistystyön koulutuksen kehittymisen kannalta on tärkeää, että ylläpitäjien taloudellinen vakaus takaa joka tilanteessa laadukkaan koulutuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa valtionosuuden laskemisen perusteena käytettävien suoritteiden määrän. Jotta laadukkaan koulutuksen toteuttaminen ja kehittäminen olisi mahdollista, ylläpitäjillä täytyy olla mahdollisuus ennakoida rahoituksen tasoa. Uusien koulutustehtävien liittämisessä vapaaseen sivistystyöhön, rahoituksen ennakoitavuuden periaate mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämistyön.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat merkittäviä toimijoita maahanmuuttajien kouluttajina. Vuonna 2018 vapaan sivistystyön koulutukseen liitettiin uutena tehtävänä maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmaan hyväksytyn luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen ja muun kotouttavan koulutuksen järjestäminen. Karvin elokuussa 2020 julkaiseman selvityksen mukaan vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat ottaneet hyvin haltuunsa luku- ja kirjoitustaidon koulutustehtävän. Uuden tehtävän rahoitus on kuitenkin mitoitettu tilanteen mukaan, jossa opiskelijamäärä oli n. 20 prosenttia nykyisestä opiskelijamäärästä. Tämä vaikeuttaa koulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä ja vaikuttaa ylläpitäjien mahdollisuuksiin toteuttaa koulutusta.

Tutkimuksissa vapaan sivistystyön on todettu tuottavan osallistujille monenlaisia hyötyjä. Osallistuminen tuottaa työssä ja opiskelussa tarvittavaa osaamista, lisää hyvinvointia, edistää toimijuutta ja rakentaa aktiivista kuntalaisuutta: kasvattaa osaamis-, terveys-, identiteetti- ja sosiaalista pääomaa. Vapaa sivistystyö tuottaa yhteistä hyvää mm. yleissivistyksen tarjoajana, perinnetoiminnan ylläpitäjänä, kulttuurin tarjoajana, kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen kasvattajana, kotoutumisen edistäjänä, eläkeläisten aktivoijana ja yksinäisyyden ehkäisijänä ja toisena mahdollisuutena täydentää koulutustaan. Vapaalla sivistystyöllä on havaittu myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia.²

Vapaan sivistystyön koulutusta järjestetään kaikissa Suomen kunnissa. Elinikäisen oppimisen alustana vapaa sivistystyö on tarjolla kaikille kansalaisille. Vapaan sivistystyön tehtävä toteuttaa tutkintoon johtamatonta koulutusta on hyvin laaja ja pitää sisällään eri osaamistasoilla toteutettavaa koulutusta luku- ja kirjoitustaidon koulutuksesta aina korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen. Vapaan sivistystyön keinoin voidaan vastata sekä yhteiskunnan että työelämän tarpeisiin räätälöidyllä koulutuksella. Vapaan sivistystyön kautta tavoitetaan myös suuri joukko esimerkiksi osatyökykyisiä, ikääntyvää väestöä ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Kynnys osallistua vapaan sivistystyön koulutukseen on matala. Vapaa sivistystyö toteuttaa mm. maahanmuuttajien lukutaitokoulutusta ja edistää kansalaisten perustaitoja, myös digitaalisia taitoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän muistiossa (2019) tehtiin ehdotus vapaan sivistystyön koulutuksen osaamisperusteisen kuvauksen malliksi. Lähtökohtana on, että vapaatavoitteinen tutkintoon johtamaton opiskelu tuo osallistujille monenlaista osaamista, jonka tunnistamista tulisi helpottaa ja parantaa. Uudistuksen jatkovalmisteluna työryhmä ehdotti, että Koski-tietovarantoa koskeva lainsäädäntö muutettaisiin siten, että vapaassa sivistystyössä saavutettu osaaminen voitaisiin viedä tietovarantoon.

Toimenpiteet

• Varmistetaan vapaan sivistystyön rahoituksen ennakoitavuus.
• Maahanmuuttajille tarkoitetun vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen riittävyys ja saatavuus molemmilla kansalliskielillä varmistetaan. 
• Vahvistetaan vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä edistää, kehittää ja toteuttaa koulutusta aliedustetuille ryhmille.
• Edistetään vapaan sivistystyön koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Toteutetaan muutokset KOSKI-tietovarantoa koskevassa lainsäädännössä siten, että opintosuoritukset voidaan rekisteröidä KOSKI-tietovarantoon.
• Selvitetään mahdollisuuksia liittää vapaan sivistystyön osaamiskokonaisuuksia osaksi kansallista osaamisen viitekehystä.
• Vapaan sivistystyön valtakunnallista verkostoa hyödynnetään aiempaa tehokkaammin koulutuksellisen tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden edistämisessä. Oppilaitokset järjestävät muun muassa avoimen korkeakoulun opintoja monipuolisesti eri oppiaineissa myös niillä paikkakunnilla, jossa ei muuten olisi korkeakoulutoimintaa.

Edellä kuvatuin toimenpitein vuoteen 2040 mennessä

• Vapaan sivistystyön koulutus toimii saavutettavuutensa ansiosta demografisessa ja taloudellisessa kehityksessä väestön oppimisen poluttajana ja mahdollistajana. Vapaan sivistystyön avulla eri-ikäiset, eri kieliryhmät ja aliedustetut kohderyhmät pääsevät kiinni yhteiskuntaan. Vapaa sivistystyö on tärkeä ikääntyneiden osaamisen, erityisesti digiosaamisen, vahvistaja ja mielekkään harrastamisen mahdollistaja.
• Arkielämä ja työelämä sulautuvat yhteen sivistystyön oppimisalustalla, joka toimii Agenda 2030-ohjelman kestävyystavoitteiden mukaisesti.
• Vapaan sivistystyön rooli näkyy vahvana koko kansakunnan eheyden ja osaamistason vaalijana.
• Vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyö sekä muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten ja oppilaitosmuotojen kanssa, että muiden koulutusmuotojen kanssa vahvistuu.

² Manninen ym. 2019.