Koronaviruksesta usein kysyttyä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vaikea koronavirustauti on harvinainen lapsilla, eikä sen riski ole lisääntynyt terveillä, eikä valtaosalla niistä lapsista ja nuorista, joilla on jokin pitkäaikaissairaus.

THL on määritellyt vaikean koronavirustaudin riskiryhmät.  Päätettäessä varhaiskasvatus- tai opetusjärjestelyistä riskiryhmään kuuluvalle lapselle tai oppilaalle voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Esi- ja perusopetuksessa ja muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei opetuksen järjestäjä ole myöntänyt hänelle erityisestä syystä tilapäisesti vapautusta eli oikeutta olla poissa. 

Oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartunnasta mahdollisesti aiheutuvan vakavan taudin riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. Poissaolon tarpeellisuuden pitäisi ensisijaisesti perustua lääkärin arvioon.  

Muille kuin riskiryhmään kuuluville voidaan myöntää poissaolo normaalien käytäntöjen mukaisesti. Poissaolon aikana suoritettavista tehtävistä sovitaan opettajan kanssa.

Jos oppilas ei voi esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyvistä syistä osallistua lähiopetukseen, hänelle on mahdollista tehdä yksilökohtainen päätös perusopetuslain 18 §:n mukaisista erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetus voidaan tällöin antaa poikkeuksellisesti esimerkiksi etäopetuksena, jolloin oppilas voi turvallisesti opiskella kotoa käsin. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Järjestely on mahdollinen ainoastaan yksittäisten oppilaiden osalta terveydellisin perustein. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota. Perusopetuslain mukaiset erityiset opetusjärjestelyt ovat olleet mahdollisia jo ennen koronavirusepidemiaa. 

Koronavirusepidemian yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät 

OPH: Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle suunnatun ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ilmanvaihdosta huolehtimalla voidaan pienentää koronaviruksen leviämisriskiä.

THL:n ohjeen mukaan päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous tulisi huomioida. 

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, tulisi tilat tuulettaa vähintään kerran tunnissa (mielellään ristiveto), esimerkiksi ainakin joka oppitunnin jälkeen (väh.15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Ilmanvaihtoon liittyvät ohjeistukset on hyvä huomioida varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, korkeakoulutuksessa ja muussa koulutuksessa käytettävissä tiloissa. 

Oikeuskansleri on terveysturvallisuusohjeiden noudattamista ja seurantaa lapsen oikeuksien näkökulmasta koskevassa ratkaisussaan 3.2.2022 (OKV 7 2733/70/2021) katsonut, että tartuntariskien välttämiseksi koulutuksen järjestäjien tulisi toimia laajassa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa erityisesti ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun, mutta myös tilojen väljyyteen ja kuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä. Käytännössä ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun liittyvissä järjestelyissä yhteistyötä tulisi tehdä teknisten asiantuntijoiden kanssa ja koulukuljetuksissa kuljetuksen järjestäjien kanssa. Väljyyteen liittyvissä järjestelyissä tulisi lisäksi tehdä yhteistyötä kaikkien tiloja käyttävien toimijoiden kanssa. 

• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen tilojen käytöstä vastaaville 

Jos henkilö sairastuu päivän aikana, tulee hänen poistua välittömästi oppilaitoksesta tai siirtyä erilliseen tilaan. Oireisten tulee herkästi hakeutua koronavirustestiin.

Mikäli testitulos on negatiivinen ja oireilu selvästi vähenemässä, voi opiskelija osallistua lähiopetukseen ja muuhun toimintaan oppilaitoksen tiloissa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet. Ennen testituloksen valmistumista on kuitenkin vältettävä kontaktia muihin. Jos oireet myöhemmin alkavat uudelleen tai lisääntyvät, tulee hakeutua uuteen koronavirustestiin ja välttää kontaktia muihin. 

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa asuva opiskelija sairastuu, tulee oppilaitoksen ottaa yhteyttä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavaan yksikköön tilanteen ja vaadittavien toimenpiteiden arvioimiseksi.

Tartuntaketjujen selvitystyö kuuluu tartuntatautilain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Jos koronavirustartunta todetaan jollakulla opiskelijalla tai oppilaitoksessa työskentelevällä, selvitetään onko tapahtunut altistumista, ja altistuneet pitää jäljittää ja asettaa tartuntatautilain nojalla karanteeniin.   

Jos oppilaitoksen yhteydessä olevassa asuntolassa todetaan koronavirustartunta, tilanteen vaatimat järjestelyt toteutetaan yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tartuntataudeista vastaavan yksikön kanssa.

• THL: Koronavirustestit
• THL: Karanteeni ja eristys

Korona voidaan huomioida opintojen riittävässä edistymisessä ja opintotuen enimmäisaikojen pidennyksissä. Myös opintolainahyvityksen ja -vähennyksen ehtoja on joustavoitettu koronan takia.

• KELA: usein kysyttyä koronatilanteesta ja opintotuesta 
• KELA: koronavirus ja opintoetuudet -tiedote oppilaitoksille 

Opetusjärjestelyistä johtuvat viivästykset huomioidaan päätettäessä opiskeluoikeuden jatkamisesta. Opinto-oikeutta jatketaan, jos yliopisto tai ammattikorkeakoulu ei ole voinut koronaepidemian vuoksi järjestää opetussuunnitelmaan kuuluvia opintoja niin, että tutkinnon voisi suorittaa sen tavoiteajassa. 

Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin on tehty väliaikainen muutos, joka mahdollistaa järjestelyn. Sen mukaan korkeakouluilla ei ole velvollisuutta järjestää tavoiteajassa opiskelun mahdollistavia tutkintoon johtavia opintoja ja opintojen ohjausta, jos se ei koronatilanteen takia ole mahdollista. Väliaikaiset lakimuutokset ovat voimassa 31.7.2022 saakka.

Opinto-oikeutta on mahdollista jatkaa myös muista syistä, esim. jos koronaepidemia on muutoin vaikuttanut opiskelijan opintojen etenemiseen. Opiskelijan tulee hakemuksessaan yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Yliopiston tai ammattikorkeakoulun tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne ja arvioida onko opinnot mahdollista saattaa loppuun kohtuullisessa ajassa.

Väliaikaisen yliopistolain sekä ammattikorkeakoululain muutoksen mukaan opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän on estynyt aloittamasta opintojaan korona (covid-19) -epidemiaan liittyvän viranomaismääräyksen vuoksi taikka muusta epidemiaan liittyvästä painavasta syystä. 

Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisten muutosten voimassaoloa jatketaan ja uudet muutokset ovat  voimassa 1.7.2021 – 31.7.2022.

Korkeakoulut, oppilaitokset ja muut vaihto-ohjelmia ja hankkeita toteuttavat organisaatiot päättävät itse, yhdessä yhteistyöorganisaatioidensa kanssa, kansainvälisten toimintojensa toteuttamisesta ja sopivat toimenpiteistä sekä lähtevän että saapuvan liikkuvuuden osalta.

Vaihtojaksojen siirtämiset, keskeyttämiset ja uudelleenorganisoinnit ovat ensisijaisesti oppilaitoksen tai korkeakoulun päätettävissä. Niiden tulee seurata viranomaistiedotteita, olla yhteydessä kv-hankkeisiin osallistuviin henkilöihin ja neuvoa heitä ottamaan tarvittaessa yhteyttä Suomen suurlähetystöön tai konsulaattiin lisäohjeiden saamiseksi.

EU-hankkeiden kansainvälisiä toimintoja on mahdollista keskeyttää ennenaikaisesti, toteuttaa toisen yhteistyökumppanin luona, siirtää myöhempään ajankohtaan tai perua. Peruuntumisesta tai siirtymisestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian kansalliseen toimistoon eli Opetushallitukseen, joka neuvoo asiassa eteenpäin.

Suomen kansallisen toimiston rahoittamien Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen –ohjelmien kautta tuettujen liikkuvuusjaksojen ja kulujen osalta on mahdollista hakea korvausta force majeure -menettelyn kautta. Force majeure -käytännöt voivat vaihdella maittain. Hankkeen kulujen korvaamisesta päättää aina hanketta rahoittavan maan kansallinen toimisto, joten on keskeistä, että hanketta koordinoiva organisaatio johtaa prosessia rahoittavan kansallisen toimiston ohjeiden mukaisesti.

Muiden kuin EU-ohjelmien rahoittaminen vaihtojen osalta tulee olla yhteydessä rahoittajatahoon.

Lisätietoja saa oman oppilaitoksen kv-palveluista.

Koronaviruksen vaikutukset Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmiin

EDUFI-harjoittelu

Sairaanhoitopiirit julkaisevat tietoa alueensa koronaepidemiatilanteesta ja voimassa olevista rajoituksista ja suosituksista, joilla koronaviruksen leviämistä ehkäistään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla kootusti linkit eri sairaanhoitopiirien tietoihin. Sairaanhoitopiirit organisoivat viranomaistyötä alueellaan ja seuraavat tilannetta yhdessä kuntien kanssa.

Aluehallintovirastot antavat tartuntatautilain mukaiset määräykset yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestämisestä. Kunnat tekevät tarvittaessa tarkemmat rajoitukset, jos äkillisiä joukkoaltistumisia tapahtuu. 

• THL: Koronaepidemia: alueiden tilanne, rajoitukset ja suositukset
• AVI: Voimassa olevat kokoontumisrajoitukset
• Valtioneuvosto: Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana

Mm. koulutusta ja yleisötapahtumia koskevat opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen yhteiset, terveyturvallisuutta koskevat koronasuositukset eivät ole enää voimassa. Myös suositusten taustalla olevien tartuntatautilain väliaikaisten pykälien soveltaminen päättyy 30.6.2022. Hygieniatoimia ja tilojen käytön edellytyksiä koskevissa pykälissä säädettiin mm. velvollisuudesta järjestää käsienpesumahdollisuus ja riittävä väljyys. 

Hyväksi havaittuja hygieniatoimia voi edelleen jatkaa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suosittelee ohjauskirjeessään (22.6.2022), että toiminnanharjoittajat huolehtivat edelleen tilojen ja pintojen puhdistamisesta sekä siitä, että asiakkailla ja osallistujilla on mahdollisuus käsien puhdistamiseen. Toiminnanharjoittajien olisi suositeltavaa huolehtia siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saapua ja oleskella väljästi ja tartuntariski pidetään toiminnassa mahdollisimman pienenä.

STM kehottaa huomioimaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ajantasaisen ohjeistuksen koronavirustartuntojen ehkäisystä. THL on antanut yleisiä hygieniaohjeistuksia infektioiden ehkäisyyn ja ilmanvaihtoon sekä Työterveyslaitos siivoukseen.

Lukuvuonna 2022–2023 varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, vapaa sivistystyö sekä taiteen perusopetus järjestetään normaaliolojen lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuosiksi 2020–2021 ja 2021–2022 koronavirustilanteen vuoksi säädetyt väliaikaiset lakimuutokset eivät ole enää voimassa.

• Opetushallitus: Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen kasvatuksessa ja koulutuksessa
• THL: Infektioiden ehkäisy- ja torjuntaohjeita - Käsienpesu, yskiminen ja maski
• THL: Ilmanvaihto-ohjeistus
• STM: ohjauskirje määräaikaisten säännösten voimassaolon päättyessä (22.6.2022)

Jos avustus tai osa siitä jää käyttämättä, palauttakaa käyttämättä jäävä avustus ministeriölle. Jos avustus palautetaan viipymättä tai viimeistään selvityksen määräpäivään mennessä, palautettavasta osuudesta ei tarvitse maksaa korkoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suhtautuu koronavirustilanteesta johtuen joustavasti siihen, että välttämättömät avustetun toiminnan tai hankkeen esim. aiemmin varatuista matkoista tai tehdyistä tila- ja majoitusvarauksista aiheutuneet kustannukset voidaan kattaa avustuksella.

Koronavirustilanteessa avustuksen käyttöön liittyviä ohjeita:

• Avustuksen käyttöaikaan voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa.
• Selvityksen tai sen liitteiden toimittamiselle voi ehtojen ja rajoitusten mukaisesti hakea lisäaikaa. Yleisavustuksen saajat toimittavat avustuksen käyttöä koskevan selvityksen määräaikaan mennessä. Mikäli tilinpäätöstä ei ole vahvistettu, voidaan selvitykseen liittää vahvistamaton, hallituksen allekirjoittama tilinpäätös. Vahvistettu tilinpäätös toimitetaan myöhemmin, selvityksen täydennyksenä, mikäli se poikkeaa hallituksen allekirjoittamasta.
• Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
• Avustuksen käyttö ei saa olla ristiriidassa avustuspäätöksen käyttötarkoituksen, ehtojen ja rajoitusten kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehottaa valtionavustusten saajia seuraamaan koronavirukseen liittyvää viranomaisviestintää ja viranomaisohjeita. 

Tapahtumaan tai sen järjestämiseen myönnettyä avustusta voi käyttää ainoastaan avustuspäätöksen mukaisiin kustannuksiin. Avustuspäätöksen osana olevien ehtojen ja rajoitusten mukaisesti ministeriölle tulee ilmoittaa kaikista sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat avustuksen käyttötarkoituksen ja ehtojen toteutumiseen ja jotka olennaisesti vaikuttavat avustettavan toiminnan tai hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti.

Olkaa siis yhteydessä avustuksen esitelleeseen virkamieheen ensin (avustuspäätöksessä alempi nimi), ennen kuin teette mitään, mikä voidaan katsoa edellä mainituksi muutokseksi.

Avustus tulee käyttää siihen, mihin se on myönnetty (avustuspäätöksen mukainen käyttötarkoitus). Jos se on myönnetty tapahtuman järjestämiseen, ovat tapahtuman järjestämisestä aiheutuneet kustannukset hyväksyttäviä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi käyttää harkintaa suoritemääriä vahvistaessaan ja ottaa huomioon toteumavuoden erityisolosuhteet.