Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Avustettavan toiminnan tulee toteuttaa järjestön sääntöjen mukaista toiminta-ajatusta ja tavoitteita sekä tässä hakuilmoituksessa mainittuja avustuksen tavoitteita.
- Arviointi tehdään tulosperusteisesti suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Vuoden 2022 toimintaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota toimenpiteiden konkreettisuuteen ja kokonaisuuden toimivuuteen. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan, miten avustettava toiminta tukee opetus- ja kulttuuriministeriön strategiassa 2030 ja ministeriön hallinnonalan kestävän kehityksen linjauksessa mainittujen tavoitteiden saavuttamista vuoteen 2030 mennessä.
- Hakemuksessa tulee kuvata avustuksella rahoitettava toiminta. Jos hakijalla on myös muuta toimintaa, kuten hanketoimintaa tai valtionosuudella rahoitettavaa toimintaa, niitä ei kuvata.
- Erillisessä liitteessä tulee esittää avustettavan toiminnan tavoitteet vuodelle 2022, toimenpiteet niiden saavuttamiseksi sekä määrälliset ja laadulliset mittarit ja vastuut tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin. Kun toiminnan tuloksista raportoidaan myöhemmin ministeriölle, raportoinnin tulee perustua hakemuksessa esitettyihin tavoitteisiin ja mittareihin. Lisäksi hakemukseen tulee liittää täytetty taloustietolomake, joka löytyy hakuilmoituksen liitteistä.
Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon avustettavan toiminnan laatu, laajuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, osallisuutta edistävä vaikutus sekä järjestön taloudellinen tila. Lisäksi avustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon, miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Arviointi tehdään seuraavien kuvausten pohjalta:
- Toiminnan laatu. Järjestön toiminta on tavoitteellista ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti. Toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan tarkasti ja arvioidaan perusteellisesti. Järjestön toiminnassa noudatetaan ja edistetään hyvän hallinnon periaatteita.
- Toiminnan laajuus. Järjestöllä on paljon monipuolista toimintaa, ja toiminta on valtakunnallista. Toiminnassa on mukana paljon ihmisiä järjestön käytettävissä oleviin voimavaroihin ja toiminnan tarkoitukseen suhteutettuna. Järjestö tekee kansainvälistä yhteistyötä avustettavan toiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa.
- Yhteiskunnallista vaikuttavuus. Avustettava toiminta on merkityksellistä koulutuspoliittisesti ja sivistyksellisten oikeuksien kannalta. Järjestö toimii oman alansa asiantuntijana, antaa lausuntoja, osallistuu ministeriöiden ja keskeisten sidosryhmien työryhmiin, viestii ja tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä vapaan sivistystyön ja sivistyksen edistämiseksi. Avustettava toiminta vahvistaa ihmisten kykyjä ja osaamista, auttaa uudistamaan yhteiskuntaa luovalla, tutkivalla ja vastuullisella tavalla sekä turvaa merkityksellisen elämän edellytyksiä yhdenvertaisesti.
- Sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään konkreettisin toimenpitein pitkäjänteisesti ja laadukkaasti järjestön sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Toiminta on esteetöntä, saavutettavaa ja avointa kaikille väestöryhmille ja sillä edistetään kielellisiä, kulttuurisia ja vähemmistöjen oikeuksia. Sukupuolten tasa-arvo sekä yhdenvertaisuus otetaan huomioon järjestön hallinnossa, päätöksenteossa ja päättävien elimien henkilövalinnoissa sekä järjestön jäsenille ja muille sidosryhmille suuntautuvassa toiminnassa. Toimintaympäristö, -tavat ja -kulttuuri edistävät fyysistä ja henkistä terveyttä ja terveellisiä elämäntapoja. Kaikki toimintaan osallistuvat ovat turvassa kiusaamiselta ja häirinnältä.
- Kestävä kehitys. Kestävää kehitystä edistetään konkreettisin toimenpitein pitkäjänteisesti ja laadukkaasti järjestön sisäisessä ja ulkoisessa toiminnassa. Järjestö tunnistaa ja arvioi toimintansa ympäristövaikutukset esimerkiksi koulutusten, tapahtumien, matkojen ja hankintojen osalta. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa vähennetään toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia. Järjestö edistää kestävää kehitystä myös rakenteiden ja viestinnän avulla. Sisäisen ja ulkoisen toiminnan ansiosta asenteet, kulutustottumukset ja muut elintavat muuttuvat kestävämmiksi, osaaminen päivittyy ja uudistuu, kiertotalous ja tahto turvata luonnon monimuotoisuutta vahvistuvat sekä syntyy uudenlaista kestävyyteen ja hyvinvointitalouteen pohjaavaa yrittäjyyttä.
- Osallisuuden edistäminen. Toimintakulttuuri on avointa, ja kaikilla järjestön jäsenillä on mahdollisuus osallistua aktiivisesti toimintaan ja päätöksentekoon. Järjestön toiminnassa eri väestöryhmät saavat tietoja ja taitoja, joita he voivat käyttää toimiakseen yhteiskunnassa. Toiminnalla tavoitetaan syrjäytyneitä ja haavoittuvassa asemassa olevia, minkä seurauksena yksinäisyys, ulkopuolisuuden tunne, turvattomuus ja pahoinvointi vähenevät. Toiminnalla saadaan aikaan kokemuksia merkityksellisestä elämästä ja keskinäisestä kunnioituksesta monikulttuuristen kohtaamisten kautta. Poikkihallinnollisen sidosryhmäyhteistyön ja verkostojen kautta järjestö edistää osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.
- Järjestön taloudellinen tila. Avustettavan toiminnan kustannukset ovat hyvin suhteessa toiminnan valtakunnallisuuteen ja laatuun nähden. Järjestön taloudenpito ja varainhankinta on vastuullista, ja järjestön talous on tasapainossa. Avustusta saava järjestö ei voi olla konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hakijan edustaja tai avustettavan toiminnan vastuuhenkilö voi olla syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa. Hakijan edustajana tai avustettavasta toiminnasta vastaavana henkilönä ei myöskään voi toimia henkilö, joka on asetettu liiketoimintakieltoon.
Avustusta ei saa siirtää eteenpäin käytettäväksi.
Jos avustusta käytetään oppimateriaaleiksi soveltuvien aineistojen laatimiseen, ne tulee julkaista avoimella lisenssillä Avointen oppimateriaalien kirjastossa.
Jos avustuksella tuetaan tutkimusten tai selvitysten tekoa, niiden tulee noudattaa avoimen tieteen toimintatapoja ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön toimintaohjeita (HTK-ohje).
Avustus voi kattaa pääsääntöisesti enintään 90 prosenttia avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. Yleisavustuksen alaraja on 10 000 euroa.
2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
