Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yleisavustuksia nuorisotoimintaan nuorisolain ja asetuksen nuorisotyöstä ja -politiikasta mukaisesti.
Avustuksen saajan on toiminnassaan toteutettava nuorisolain 2 § tavoitteita ja lähtökohtia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi avustuksen määrää harkitessaan järjestöjen toimintaa nuorisolain 18 §:n ja sen nojalla annetun asetuksen 6 §:n mukaisesti.
Nuorisolain 18 §:n mukaan valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon järjestön taloudenhoito sekä järjestön toiminnan valtakunnallisuus, laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan lisäksi huomioon, miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta sekä toteuttaa muita nuorisolain 2 §:ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Avustettavan toiminnan on oltava yleishyödyllistä.
Arviointi tehdään suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Arviointi- ja avustustoimikunta tekee asiassa nuorisolain 7 § mukaisen esityksensä.
Järjestön toiminnan laatua arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan tavoitteellisuus, kehittyminen, oman toiminnan seuraaminen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi.
Toiminnan laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan määrä ja monipuolisuus, toimintaan osallistuvien nuorten määrä, toiminnan valtakunnallisuus ja saavutettavuus.
Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja -politiikassa sekä järjestön toimialalla.
Järjestön taloudenhoitoa arvioitaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan kustannukset suhteessa toiminnan valtakunnallisuuteen ja laatuun sekä hallinto- ja henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista.
Järjestön osallisuuden edistämisen arvioinnissa otetaan huomioon, miten järjestö tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua järjestön päätöksentekoon ja miten järjestö muulla tavoin edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa.
Avustusten myöntöharkinnan lähtökohtana käytetään kullekin järjestölle edellisenä vuonna myönnettyä avustusmäärää. Järjestön avustuksen määräytymisperusteena on nuorisolaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa olevien arviointiperusteiden muodostama kokonaisuus.
Ministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään 95 prosenttia avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista.
2. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
4. Avustusten jakaminen edelleen (delegointi)
Valtakunnalliset nuorisoalan järjestöt voivat jakaa avustusta eteenpäin alueellisten ja paikallisten rekisteröityjen jäsenjärjestöjensä toimintaan, mikäli avustuspäätöksessä mainitaan asiasta. Valtakunnallisen nuorisoalan järjestön tulee tehdä sopimus eteenpäin jakamastaan avustuksesta sitä käyttävän jäsenjärjestönsä kanssa. Sopimuksella jäsenjärjestö sitoutuu noudattamaan valtionavustuslakiin perustuvia, opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksiin liittyviä ehtoja ja rajoituksia koskien eteenpäin jaetun avustuksen käyttöä ja käytön valvontaa. Sopimuksen laadinnassa tulee käyttää opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaa mallipohjaa. Mallipohjasta käyvät ilmi sopimuksen vähimmäisvaatimukset.
Ministeriön avustuspäätöksessä ja sen liitteessä olevat ehdot ja rajoitukset koskevat myös edelleen jaetun avustuksen käyttöä.
Valtakunnallinen nuorisoalan järjestö, joka jakaa ministeriöltä saamaansa avustusta eteenpäin, vastaa ministeriölle siitä, että eteenpäin jaettu avustus käytetään ministeriön ehtojen ja rajoitusten mukaisesti, ja on velvollinen palauttamaan opetus- ja kulttuuriministeriölle virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti edelleen jakamansa avustus tai sen osa. Valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen tulee hakemuslomakkeessa, talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa mainita jäsenjärjestöille osoitettavat avustukset. Eteenpäin jaettujen avustusten tulee myös näkyä selvityslomakkeessa, tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa.