Uusi nuorisolaki voimaan
Keskiviikkona 1. päivänä maaliskuuta tulee voimaan uudistettu nuorisolaki. Nuorisolaki on neljäs suomalaista nuorisotyötä ja -politiikkaa säätävä laki (edelliset vastaavat lait voimaan vuonna 1972, 1986, 1995). Eduskunta on uudistanut kyseistä lainsäädäntöä noin kymmenen vuoden välein. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen nuorisotyötä ja -politiikkaa koskeva lainsäädäntö on moderneinta.
Nuorisolailla uudistetaan ja tarkennetaan Suomen nuorisotyön ja -politiikan arvopohjaa, keskeisiä käsitteitä sekä näiden toteuttamiseksi käytettäviä välineitä. Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa aktiivisen kansalaisuuden edistämistä samoin kuin nuorten sosiaalista vahvistamista, nuoren kasvun ja itsenäistymisen tukemista sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nuorisolaki tukee nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään ja kunnallisessa päätöksenteossa heitä koskettavissa asioissa. Tavoitteena on, että jokainen Suomessa asuva nuori asuinpaikasta riippumatta saa mahdollisuuden monipuoliseen harrastustoimintaan ja itsensä kehittämiseen. Nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista. Nuorisolaki määrittelee nuoren alle 29-vuotiaaksi.
Nuorisolain keskeisimpiä uudistuksia suomalaisen nuorisopolitiikan kannalta on valtioneuvostossa joka neljäs vuosi hyväksyttävä nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Tämä poikkihallinnollinen asiakirja valmistellaan opetusministeriössä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, työministeriön, ympäristöministeriön sekä tarvittaessa muiden nuorten kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopoliittiset tavoitteet sekä läänien ja kuntien nuorisopoliittisen ohjelmatyön suuntaviivat, jotka liittyvät muun muassa nuorten koulutukseen, työllisyyteen, toimeentuloon, terveyteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja sosiaaliseen vahvistamiseen, asumiseen ja yrittäjyyteen.
Ensimmäinen kehittämisohjelma hyväksytään vuonna 2007. Nuorisolain valmistelusta vastanneen kulttuuriministeri Tanja Karpelan mukaan on syytä pohtia, miten nuorisopolitiikan ohjausta kehitetään nuorisolain tullessa voimaan.
- Ministeriöiden nuorisopoliittista ulottuvuutta voidaan vahvistaa perustamalla valtioneuvostolle erityinen nuorisopoliittinen ministerityöryhmä. Nuoren sukupolven asioita on syytä nostaa paikallisen ja valtakunnan politiikan esityslistalle entistä voimakkaammin ottaen huomioon muun muassa maamme ikärakenteen kehitys.
Lisätietoja:
- neuvotteleva virkamies Olli Saarela, puh. 09-160 77277
- suunnittelija Tuomas Kurttila, puh. 0400 681 680