Taidetoimikuntalaitoksen kansainvälinen arviointi

Viime vuosina on kiinnitetty entistä enemmän huomiota niihin rakenteisiin ja toimintatapoihin, joilla julkisia varoja jaetaan taiteen ja kulttuurin edistämiseen sekä määrärahojen tehokkaisiin jakomekanismeihin, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin kulttuuripolitiikan tavoitteisiin ja uusiin haasteisiin. Kansainvälinen arviointiryhmä on arvioinut Suomen taidetoimikuntalaitoksen eli taiteen keskustoimikunnan, yhdeksän valtion taidetoimikunnan ja 13 alueellisen taidetoimikunnan toimintaa. Arviointiryhmä kaipasi taidetoimikuntalaitoksen tavoitteisiin ja työnjakoon selkeyttä. Toiminnasta puuttuu riittävää yhtenäisyyttä, mikä aiheuttaa päällekkäisyyttä ja etenkin alueellisten toimintojen kehittymättömyyttä. Arviointiryhmä kiinnitti myös huomiota siihen, että taidetoimikuntajärjestelmän vastuualue edustaa vain osaa taiteen ja kulttuurin kirjosta Suomessa. Määrärahojen jakamista säätelevä lainsäädäntö sekä ministeriön hallinnollinen ja taloudellinen kontrolli ovat mahdollistaneet toimikunnalle liian vähän joustavuutta. Vaikka keskustoimikunta onsaanut uutta vastuuta, on siltä puuttunut voimavaroja. Keskustoimikunta on pääasiallisesti taiteilijoita tukeva, ei niinkään taiteita edistävä. Nuoret taiteilijat ovat jääneet vähälle huomiolle eikä sen suhde alueellisiin taidetoimikuntiin ole ollut riittävän kiinteä. Arviointiryhmä esittää toimenpiteitä, jotka johtaisivat nykyistä yhtenäisempään järjestelmään, ja joka olisi omiaan palvelemaan taiteiden, taiteilijoiden, taideyleisön ja hyvän hallinnon etuja. Arviointiryhmä esittää, että kulttuuripoliittista päätöksentekoa vahvistettaisiin perustamalla korkeatasoinen kulttuurineuvosto opetusministeriön neuvoa-antavaksi elimeksi. Neuvostossa olisivat edustettuina mm. taiteen keskustoimikunta, alueelliset taidetoimikunnat, kulttuuriteollisuus, media ja kansalliset taidelaitokset. Arviointiryhmä ehdottaa, että taiteenaloittaiset valtion taidetoimikunnat ja taiteen keskustoimikunta sulautettaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Opetusministeriön tulisi antaa uudelle taidetoimikuntalaitokselle, taideneuvostolle, nykyistä suurempi taloudellinen itsenäisyys. Arviointiryhmän mukaan olisi syytä harkita myös taiteen keskustoimikunnan roolia kulttuuritapahtumien ja kansainvälisen yhteistyön osalta. Jälkimmäinen edellyttäisi arvioinnin teettämistä kansainvälisen kulttuuriyhteistyön strategian linjaamiseksi. Taiteen ja kulttuurin alueelliseksi vahvistamiseksi ehdotetaan alueellisten taidetoimikuntien kytkemistä joko alueviranomaisten yhteyteen tai suoraan uuden taideneuvoston yhteyteen. Yhteys alueviranomaisiin korostaisi alueellisuutta, ja kiinteämpi yhteys taideneuvostoon vahvistaisi valtakunnallista strategiaa taiteilijoiden ja taidehankkeiden tukemisessa. Alueellisten taidetoimikuntien tulisi keskittyä tähänastista enemmän alueellisen taide- ja kulttuurielämän edistämiseen. Taiteen keskustoimikunnan omaa tutkimustoimintaa tulisi arviointiryhmän mukaan harkita uudelleen. Tutkimustoiminnassa olisi keskityttävä enemmän taide- ja taiteilijapolitiikan kannalta merkityksellisen tutkimuksen määrittelemiseen ja tilaamiseen. Tutkimuksen tulisi palvella päätöksentekoa ja arviointia. Opetusministeriön tulisi varmistaa, että taidetoimikuntalaitokselle asetettavat tavoitteet ovat yksinkertaisia, selkeitä ja mitattavissa olevia. Seuranta ja arviointi kuuluvat oleellisena osana hallintoon, mutta ne eivät saa uhata taiteellisten päätösten itsenäisyyttä eivätkä alistaa taiteita epätarkoituksenmukaisille hyötynäkökohdille. Suomen taidetoimikuntalaitoksen kansainvälinen arviointi julkistettiin Helsingissä torstaina pidetyillä taidetoimikuntalaitoksen neuvottelupäivillä. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Theodoor Adams Hollannin opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriöstä, raportöörinä johtaja Rod Fisher International Intelligence on Culture -keskuksesta Englannista ja jäsenenä professori Pertti Ahonen Tampereen yliopistosta. -- -- -- Lisätietoja: - ylijohtaja Kalevi Kivistö, puh. 09-160 77053Arviointiraportti