Sairaalaopetusta järjestäville sairaaloiden sijaintikunnille suunnattu erityisavustushaku 2021
Avustus
Valtion erityisavustus sairaalaopettajien palkkaamiseen konsultatiivisen sairaalaopetuksen lisäämiseksi vuosille 2021-2022.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtion erityisavustusta sairaalaopetuksen järjestämiseen velvoitetuille sairaaloiden sijaintikunnille (perusopetuslaki 4 a §) sairaalaopettajien palkkaamiseen vuosille 2021-2022. Myönnettävä erityisavustus on yhteensä enintään 3,5 miljoonaa euroa vuosille 2021-2022 opetus-ja kulttuuriministeriön pääluokan momentilta 29.10.20.
Perusopetuslain 4 a §:n mukaan myös kunnat, joissa sijaitsee erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettu erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voivat järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Tämä haku ei koske kyseistä toimintaa.
Avustusta voidaan käyttää sairaalaopettajien palkkaukseen niin, että konsultatiivinen työ sairaalaopetuksessa lisääntyy.
Avustuksen saaminen edellyttää sitoutumista sairaalaopetuksen kehittämiseen liittyvään tutkimushankkeeseen osallistumista.
Avustusta voidaan myöntää myös kansalliseen koordinaatioon yhdelle sairaalaopetusta järjestävälle sairaalan sijaintikunnalle tai useamman vastaavien kuntien muodostamalle konsortiolle. Jälkimmäisessä tapauksessa konsortion kunnat sopivat vetovastuussa olevan kunnan, jolle avustus myönnetään. Konsortio sopii avustuksen jakautumisesta keskenään.
Toiminta on suhteellisen uutta ja vaatii kohdennettua, erityistä osaamista. On tärkeää, että konsultatiivisilla sairaalaopettajilla on kokemusta yleisestä sairaalaopetuksesta sekä lasten- ja nuorisopsykiatriatristen syiden vuoksi erikoissairaanhoidossa olevista oppilaista. Tärkeää on myös, että ammattilaiset saavat mahdollisuuden verkostoitua sekä saavat yhteistä koulutusta ja ohjausta työhönsä. Tämä edellyttää kansallista koordinaatiota, jolloin kehitetään myös toimivia rakenteita, vaikuttavia toimintatapoja ja osaamisen jakamista. Ilman kansallista koordinaatiota toiminta voi eriytyä ja toteutua laadullisesti kovin eritasoisesti.
Kansallisen kehittämistyön koordinointiin myönnettävä avustus käytetään palkattavien ammattilaisten osaamista vahvistavan pitkäkestoisen koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen tulee sisältää muun ohessa omaan työhön liittyviä välitehtäviä, sekä hyvien toimintamallien jakamista. Koordinointi sisältää lisäksi eri sairaalaopetusyksiköiden ja monialaisten toimijatahojen verkostoitumisen tukemista konsultatiivisen toiminnan kehittämiseksi.
Hakuaika alkaa 27.11.2020 ja päättyy 27.01.2021 klo 16.15.
Päätökset pyritään tekemään kevään 2021 aikana.
Avustuksen tavoitteena on sairaalaopettajia palkkaamalla lisätä konsultatiivista sairaalaopetusta nykytilanteeseen verrattuna. Palkattavien opettajien työnä on lähikoulujen osaamisen vahvistaminen, ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen juurruttaminen koulujen toimintakulttuuriin, vahvaa tukea tarvitsevien oppilaiden monialaisen työn ja rakenteiden vahvistaminen ja siten inkluusion toteutumisen tukeminen. Tavoitteena on, että jokainen sairaalaopetusyksikkö tarjoaa yksikön koosta riippumatta konsultatiivista sairaalaopetusta alueellisen tasa-arvon vahvistamiseksi.
Sairaalaopettajien palkkaamisessa korostuu opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan vahva osaaminen ja kokemus sairaalaopetuksen kentältä, koska konsultatiivisessa työssä korostuu erityisesti kaikkien oppilasta opettavien, kasvattavien tai hoitavien tahojen keskinäinen yhteistyö, koulukonsultaatiot ja ohjaustoiminta.
Oppilaiden pulmiin (esim. kiusaaminen, masennus, mielenterveyden haasteet) on päästävä vaikuttamaan huomattavasti aiemmin kuin tyypillisen erikoissairaanhoidon lähete-tutkimus -polun myötä. Varhaisessa vaiheessa tehdyt toimenpiteet voivat estää tilanteen eskaloitumisen siihen pisteeseen, että erikoissairaanhoidollisia toimenpiteitä tarvitaan.
Avustuksella vahvistettavan toiminnan kohteena ovat oppilaat, joiden pulmat kytkeytyvät muun muassa kiusaamiseen, mielenterveyden haasteisiin, itsetuhoisuuteen, masentuneisuuteen ja kouluakäymättömyyteen edellä mainituista syistä.
Toiminnan keskiössä on yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa sairaalaopetuksen keinoin. Toimintamallina on sairaalaopetuksen pedagoginen ja ennaltaehkäisevä tilannearviokonsultaatio (yksilöön ja yhteisöön kohdistuvat interventiot).
Avustuksen käytön tulee kohdistua koko sairaalaopetusyksikön toiminta-alueeseen, ei vain sairaalaopetuksen ylläpitäjäkaupungin oppilaisiin. Keskeistä on, että pitkät etäisyydet eivät saa olla esteenä palvelun saamiselle.
Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.
Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.
Asiointipalvelun käyttöohjeet
Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.
Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.
Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.
Valtion erityisavustusta myönnetään sairaalaopetuksen järjestämiseen velvoitetuille sairaaloiden sijaintikunnille. Yksittäisen koulun hakemuksia ei oteta huomioon.
Valtion erityisavustusta myönnetään enintään 80% kokonaismenoista, joten omarahoitusosuus on vähintään 20%.
Erityisavustus myönnetään käytettävissä olevan määrärahan puitteissa.
Valtion erityisavustusta ei voi käyttää
toimintaan tai kohteeseen, johon on samalle ajankohdalle myönnetty jo valtion erityisavustusta. Valtion erityisavustuksella voidaan kuitenkin jatkaa aiemmin aloitettua, erityisavustuksella toteutettua vastaavaa toimintaa, joka täyttää yllämainitut kriteerit.
samanaikaisesti käytettäväksi vastaavan, aikaisemmille vuosille myönnetyn avustuksen, kanssa;
toimintaan, jolla opetuksen järjestäjä korvaa jo olemassa olevaa toimintaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
3. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa. Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan.
Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.
Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään opetus-ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa.
Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle erillisellä lomakkeella.
