Maaseudun lapsiperheet ja arjen sujuvuus tärkeää huomioida osana kansallisen lapsistrategian valmistelua
Kansallisen lapsistrategian valmistelussa on kiinnitettävä huomiota lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja arjen sujuvuuteen erityyppisillä alueilla – kuten harvaan asutulla maaseudulla. Perheiden hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti paikalliset ja alueelliset tekijät, kuten lähipalvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä työntekoon ja kulkemiseen liittyvät kysymykset.
”Lasten päivähoito on -- haasteellista. Kunta on maantieteellisesti laaja, ja valitettavasti päivähoito - kuten moni muukin kunnan palvelu -- on keskitetty. -- Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että mieheni ajoi aamulla lapset hoitoon, palasi kotiin tekemään omaa työtään, ja minä ajoin työn jälkeen hakemaan lapset hoidosta ja sieltä kotiin, yhteensä 80 km joka päivä ylimääräistä ajoa lasten päivähoidon vuoksi. Neljä kuukautta jaksoimme tätä rallia.”
Yllä oleva lainaus on vuonna 2018 toteutetun valtakunnallisen Maaseudun arki -kirjoituskilpailun teksteistä. Se konkretisoi hyvin, miksi lapsi- ja perhepoliittiset päätökset tulee kytkeä kiinteästi osaksi julkisen palvelujärjestelmän ja työelämän uudistamista. Lainaus kuvaa myös sitä, kuinka palvelujen järjestämisen ja työn uudenlaisen organisoinnin lähtökohdaksi tulee ottaa hyvinvoinnin kokonaisvaltainen näkökulma - ihmisten arjen sujuvuus ja mielekkään elämän rakentuminen. Yksilönä tai perheenä paikasta riippumatta.
Kirjoituskilpailun tekstit konkretisoivat lapsiperheiden kohtaamia haasteita arjessaan harvaan asutulla maaseudulla. Keskeistä on päivittäiseen arkeen nivoutuvien lähipalvelujen, päivähoidon ja koulun sekä vanhempien työssäkäynnin muodostama kokonaisuus.
Alueellistamispolitiikan ja -periaatteiden uudistamista koskevan selvitystyön ehdotusta työn uudenlaisesta organisoinnista monipaikkaisuutta ja paikkariippumattomuutta hyödyntäen voi pitää tärkeänä aluepoliittisena mutta myös perhepoliittisena esityksenä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ohella sivistystoimen palveluja, kuten päivähoitoa ja kouluverkkoa koskevat ratkaisut vaikuttavat keskeisesti perheiden kokemukseen yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyydestä. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ja Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola ovat nostaneet esiin huolen lasten oikeuksista ja alueellisesti eriarvoistuvasta kehityksestä kouluverkon harventuessa erityisesti maaseutualueilla.
Digitaalisten palvelujen rinnalla on kuitenkin tärkeä kehittää myös fyysistä palveluverkkoa.
Julkisen palvelujärjestelmän uudistamiskeskustelussa ja linjauksissa on korostunut voimakkaasti digitaalisten palvelujen kehittäminen. Digitaalisten palvelujen rinnalla on kuitenkin tärkeä kehittää myös fyysistä palveluverkkoa - perheiden arkea ja hyvinvointia tukevia lähipalveluja kuten matalan kynnyksen perhepalveluja. Sekä digitaalisten että kasvokkaisten palvelujen kehittäminen lisää lapsiperheiden mahdollisuuksia saavuttaa palvelut - itselle sopivaan aikaan ja sopivalla tavalla.
Digitaalisten palvelujen käytön lisääntyminen vähentää matkustusaikaa ja taloudellisia kustannuksia sekä käyttäjältä että palvelun tuottajalta. Kuitenkin esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakoti ry:n toiminnoissa kohdattiin vuonna 2018 noin 3 300 henkilöä suorassa asiakaskontaktissa lukuisten kansalaistapahtumien ohella. Välillisten vaikutusten laajuutta voi vain arvioida. Harvaan asutussa Lapissa osa kohtaamisista tapahtui teknologiavälitteisesti, mutta suuri osa toteutui fyysisesti - asiakkaiden toivomana.
Lapsi- ja perhemyönteisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää palvelujen järjestämistä ja työn organisointia huomioiden perheiden erilaiset tarpeet ja kohdistaa toimenpiteet ehkäisevästi. Lapsiperheiden arjen tukena tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, joita vanhemmat voivat hyödyntää jo ennen ongelmien kasautumista. Tiukentuvan talouden kehyksessä nähdään tärkeäksi kyky arvioida päätösten ja palvelujen vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä.
Lapin ensi- ja turvakodissa pilotoidaan parhaillaan digitaalisesti toimivia vanhempien vertaisryhmiä. Vanhemmat voivat keskenään, osittain ammattilaisten ohjaamina käydä läpi arkisia tilanteita ja keinoja niistä selviämiseen. Matalan kynnyksen palvelujen toteutus ja käyttö rakentavat lapsiperheiden arkea sujuvammaksi, kunhan tarpeisiin vastataan riittävän ajoissa.
Kansallista lapsistrategiaa laadittaessa tulee kiinnittää huomio myös siihen, kuinka perheiden arkea ja hyvinvointia tuetaan erilaisissa elinympäristöissä – niin maaseudulla kuin kaupungissa.
Maaseutupolitiikan Kansalaistoiminta ja hyvinvointi -verkoston
erityisasiantuntija, projektitutkija Mari Kattilakoski, Itä-Suomen yliopisto
asiantuntijajäsen, palvelupäällikkö Arja Kilpeläinen, Lapin ensi- ja turvakoti ry
**
Tässä sarjassa esittelemme tekoja ja näkemyksiä lapsiystävällisemmän Suomen puolesta. Kaikki esitetyt näkemykset ovat kirjoittajan/haastateltavan omia. Lisää kirjoituksia voit lukea http://minedu.fi/lapsistrategia/kolumnit ja stm.fi/lapsistrategia/kolumnit.