Lääketieteellisen tekniikan ja ympäristötekniikan yliopistokoulutusta selvitettiin

Selvityksen mukaan lääketieteellinen tekniikka kuuluu aloihin, joilla Suomi voi kehittää kilpailukykyään tulevina vuosina. Tavoite edellyttää lääketieteellisen tekniikan opiskelijamäärän ja alalta valmistuvien määrän kasvattamista nykyisestä 50 - 60:sta noin kaksinkertaisiksi vuoteen 2012 mennessä.



Lääketieteellisen tekniikan koulutusta ei ole syytä keskittää tekniikan alan diplomi-insinöörikoulutukseksi. Diplomi-insinöörikoulutusta tulee jatkaa Oulun yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kuopion yliopiston tulee pitäytyä lääketieteellisen tekniikan hyvätasoiseen luonnontieteen alan maisterikoulutukseen ja kehittää sitä tarjoamalla vaihtoehtoisia, soveltavia koulutussisältöjä.



Lääketieteellisen tekniikan tutkijakoulutuksen edistämiseksi tulee lisätä jatko-opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta yliopistojen välillä sekä kansainvälisyyttä, joka on tärkeää erikoistuneelle poikkitieteelliselle alueelle. Tämän edistämiseksi tulee perustaa valtakunnallinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun tutkimusaiheiden valinnalla tulee vahvistaa uusia, tulevaisuuden lääketieteellisen tekniikan osaamisalueita.



Lääketieteellisen tekniikan koulutusta antavien yliopistojen tulisi perustaa yhteistyössä sairaaloiden ja elinkeinoelämän kanssa tutkimuskeskuksia, joiden toiminta-ajatus perustuu poikkitieteelliseen tutkimukseen ja terveydenhuollon sovellutuksiin. Valtiovallan tulee huolehtia yliopistojen, tutkimuslaitosten, sairaaloiden ja elinkeinoelämän yhteistyön toimintaedellytysten paranemisesta.



Selvityksen mukaan terveysteknologian merkitys ihmisen elämässä on korostumassa. Nuorten tulisikin jo koulussa oppia ymmärtämään, käyttämään ja arvioimaan lääketieteellistä tekniikkaa.

Ympäristötekniikka:

Ympäristötekniikan koulutusta käsittelevän selvityksen mukaan koulutuksen aloituspaikkamäärä tulisi pitää nykytasolla vuoteen 2012 asti. Jyväskylän ja Kuopion yliopistoissa tulisi jatkaa luonnontieteellisen alan ympäristötekniikan koulutusta.



Yliopistojen tulee lisätä ympäristötekniikan opetusresurssejaan, jotta kaikille tekniikan alan opiskelijoille turvataan mahdollisuus opiskella omaan erikoistumisalaan liittyviä ympäristökysymyksiä. Perustiedot ympäristötekniikasta tulisi antaa opiskelijoille jo kandidaattivaiheessa.



Selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi jätehuoltotekniikan professuuri joko Teknilliseen korkeakouluun tai Tampereen teknilliseen yliopistoon. Ympäristötekniikan perustutkimusta ja perustutkimusta lähellä olevaa soveltavaa tutkimusta tulee lisätä esimerkiksi Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisillä tutkimusohjelmilla. Yliopistopaikkakuntien ulkopuolisissa yliopistokeskuksissa tulee keskittyä alan täydennyskoulutuksen antamiseen.



Tutkijakoulun käynnistäminen erityisesti jätehuoltotekniikan alueella vahvistaisi myös alan perustutkimusta.



Ympäristötekniikan yhteiskunnallinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Tulevaisuuden ympäristöhaasteet keskittyvät ilmastonmuutosten hillintään ja jätemateriaalivirtojen hallintaan. Sen vuoksi erityisesti uusiutuvien raaka-aineiden tehokkaampaa käyttöä ja jätemateriaalien hallinnan uusia tekniikoita tulisi painottaa tulevissa tutkimushankkeissa.



- - -



Lisätietoja:



Lääketieteellinen tekniikka:

- professori Toivo Katila, puh. (09) 451 3173, 050 550 3173, [email protected]

- professori Hannu Eskola, puh. (03) 3115 4710, [email protected]

- opetusneuvos Ari Saarinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77312



Ympäristötekniikka:

- professori Outi Krause, puh. (09) 451 2613, [email protected]

- tekniikan tohtori Juha Kaila, puh. 0400 423 227, [email protected]

- opetusneuvos Ari Saarinen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77312