Erityisavustus kunnille harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen

Avustus on tarkoitettu kunnille, jotka voivat hakea avustusta joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Hakemukset toimitetaan aluehallintovirastoille. Avustusta haetaan
aluehallinnon asiointipalvelussa.

Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mieleistä harrastamista koulupäivän yhteydessä. Harrastukset tulee valita ja järjestää lasten ja nuorten kuulemisesta saatujen tietojen pohjalta. Täten kuuleminen tulee suorittaa ennen koulukohtaisen harrastussuunnitelman laatimista. Kunnat voivat hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2020 tuloksia tai kuulla lapset ja nuoret kunnan omalla kuulemisella. Kuulemisessa tulee kysyä lasten ja nuorten harrastustoiveita koulukohtaisesti.

Avustusta haetaan aluehallintoviraston sähköisessä asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 15.4.2021 klo 16.15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet:
Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallintovirastojen sähköisessä asiointipalvelussa. 

Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia. 

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta. 

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja muutoshakemukset. Hakija tekee myös selvitykset hankkeiden päättyessä asiointipalvelussa. 

Aluehallintovirastot lähettävät päätöksen hakijalle asiointipalvelun kautta. 

1.    Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hakija (kunta) vastaa koordinoinnista kunta- tai aluetasolla sekä paikallisten lähtökohtien huomioimisesta toteutuksessa. Hakija myös varmistaa sujuvan yhteistyön eri toimijoiden kuten koulujen (ml. yksityiset opetuksen järjestäjät) ja harrastusten järjestäjien kanssa.  

Hakemuslomakkeeseen sisältyy toimintasuunnitelma-kohta, johon hakija sisällyttää seuraavat kohdat (numeroi kohdat 1 - 4 toimintasuunnitelmaan):

1.    Harrastuslukujärjestyksen tai vastaavan esittäminen. Kuulemisesta saadun koulukohtaisen tiedon perusteella kunta kokoaa lasten toiveita toteuttavat harrastusten järjestäjät, jotka voivat olla paikallisia, alueellisia tai valtakunnallisia toimijoita. Suunnitelmassa tulee esittää: 

• mitkä toimijat on valittu harrastusten järjestäjiksi ja tarvittaessa suunnitelma vielä puuttuvien järjestäjien löytämiseksi
• harrastusten sisältöjen kuvaukset (nämä harrastusten järjestäjiltä) 
• milloin harrastukset alkavat ja niiden säännöllisyys 
• ketkä toimivat ohjaajina (ohjaajan osaaminen) 
• missä kouluissa harrastaminen tapahtuu.

2.    Etsivä harrastustoiminta. Toimet, joilla pyritään siihen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle, jolla ei ole harrastusta ja toivoisi sitä, löytyisi harrastus. Esimerkiksi keskustelut lasten ja nuorten kanssa. 

3.    Harrastusmahdollisuuksista viestiminen lapsille, nuorille ja heidän huoltajillensa. Millä viestintäkanavilla ja -keinoilla harrastusmahdollisuuksista viestitään lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen? Miten viestintätapojen valinnassa otettu huomioon lasten ja nuorten mielipide? 

4.    Vakuutukset. Lasten ja nuorten tulee olla vakuutettuna harrastamisen aikana. 

Harrastuksen järjestäjinä voivat olla

• urheiluseurat, kulttuuritoimijat, nuorisojärjestöt, kunnat ja muut harrastustoimintaa järjestävät yhteisöt, joilla on osaamista lasten ja nuorten kanssa toimimisesta.  

Harrastaminen voi olla myös nuorten omaehtoista harrastamista valvotussa ympäristössä.

Harrastustoiminnan

• tulee tapahtua pääsääntöisesti koulun tiloissa tai koulua lähellä olevissa tiloissa (perustellusti harrastuspaikka voi olla myös kauempana koulusta kohtuullisen matkan päässä kuitenkin niin, ettei harrastus pidennä kohtuuttomasti koulupäivää).
• tulee olla koulupäivän yhteydessä huomioiden lasten ja nuorten jaksaminen ja aikataulut.
• tulee olla säännöllistä ja viikoittaista (perustelluista syistä tästä voidaan poiketa).
• tulee käynnistyä viimeistään syyskuussa ja tulee kestää koko lukuvuoden ajan.
• tulee olla suunnattu joillekin tai kaikille perusopetuksen vuosiluokille 1 - 9 sekä lisäopetuksen oppilaille (myös yksityis- ja harjoittelukoulujen oppilaat). 1. - 2.-luokkalaisten lasten, jotka ovat mukana aamu- ja iltapäivätoiminnassa, osallistuminen Suomen mallin harrastustoimintaan voi tapahtua myös niin, että harrastusten järjestäjät ohjaavat harrastustoimintaa aamu- ja iltapäivätoiminnan puitteissa. 

Hakemusten arviointikriteerit

Avustus kohdistuu pääasiallisesti harrastusten ohjaajien ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten avustajien palkkakuluihin sekä matka- ja materiaalikuluihin. Avustuksesta osa voidaan kohdistaa myös kohtuullisiin koordinointikuluihin.

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus. Hakemusten keskinäisessä arvioinnissa käytetään seuraavia kriteerejä: 

1. Lasten ja nuorten kuulemisen laajuus ja laatu. Hakulomakkeen kuulemista koskevassa kohdassa tulee kuvata, miten kuuleminen on järjestetty ja esitellä tulokset. Suunnitelmassa tulee olla myös linkki julkaistuihin tuloksiin tai ne voivat olla hakulomakkeen liitteenä.
2. Kuulemisesta saadun tiedon hyödyntäminen harrastusten valinnassa ja toimintasuunnitelmissa. 
3. Lasten ja nuorten määrä, jolle toimintaa voidaan tarjota. 
4. Vailla harrastusta olevien lasten ja nuorten tavoittaminen.
5. Toteutukseen mukaan saatujen paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten harrastustoimijoiden määrä ja suunnitelmaan sisältyvien harrastusten monipuolisuus mukaan lukien harrastuksissa käytettävien kielten monipuolisuus. 
6. Innovatiiviset harrastussisällöt. 
7. Paikallisten erityispiirteiden huomioiminen (esimerkiksi koulukuljetusten yhteensovittaminen harrastusten kanssa, paikallisen osaamisen hyödyntäminen harrastuksissa).
8. Viestintäsuunnitelman laajuus ja sisältö. 

2.    Yleiset perusteet 

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4.    Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytöstä.

Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta voidaan käyttää

• ohjaajien palkka- ja palkkiokuluihin sekä matkakuluihin 
• kohtuullisiin koordinointikuluihin 
• kohtuullisiin ja hyvin perusteltuihin kuljetuskustannuksiin harrastuspaikoille
• hankkeesta aiheutuviin tilakustannuksiin silloin, kun koulujen tilojen käyttö harrastamiseen ei ole mahdollista (koulun tilojen käytöstä ei voi aiheutua kustannuksia)
• välttämättömiin ja kohtuullisiin väline- ja materiaalikustannuksiin 
• kohtuullisiin muihin kustannuksiin (esimerkiksi välipalat, kun lasten ja nuorten jaksaminen niitä edellyttää).

Avustuksen käyttöaika on 1.8.2021 - 30.6.2022. Avustus voi kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuuteen ei voi esittää jotain toista valtionavustusta.  

Valtionavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Toteutuneiden kokonaiskustannusten tulee aiheutua valtionavustushakemuksessa ja -päätöksessä määritellystä hankkeesta tai toiminnasta. Avustuspäätöksen perusteena ovat hakemuksessa esitetyt kustannukset ja rahoitus. Avustuspäätöksessä ilmoitetaan, kuinka suuren osan myönnetty avustus saa kattaa avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Kokonaiskustannukset voivat sisältää myös muita hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneita kustannuksia kuin hyväksyttäviä kustannuksia (esim. hankkeesta tai toiminnasta aiheutuneet lisäkustannukset koulukuljetuksista). Kaikki kustannukset (myös muut kuin hyväksyttävät kustannukset) tulee raportointivaiheessa kirjata hanketta tai toimintaa varten perustettavalle kustannuspaikalle.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. 

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. 
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia. 

Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. 
  (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Avustuksen käytöstä raportoidaan aluehallinnon asiointipalvelussa.