Avustukset etsivään nuorisotyöhön ovat harkinnanvaraisia. Hakemuksen arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin.
Etsivää nuorisotyötä ja avustuksen myöntämistä ohjaavat nuorisolain tavoitteita koskeva säädös ja etsivää nuorisotyötä koskevat säädökset (www.finlex.fi ).
Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:
Hakukohtaiset myöntöperusteet
Avustus voidaan myöntää kuntien ja muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen ja säätiöiden etsivää nuorisotyötä varten.
Avustuksella tuetaan nuorisolain (1285/2016) mukaista etsivää nuorisotyötä. Avustuksen saajan tulee huolehtia siitä, että sen järjestämä etsivä nuorisotyö noudattaa nuorisolakia (http://www.finlex.fi).
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille.
Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö.
Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä yhdessä toisten kuntien kanssa. Kun kunnat järjestävät yhdessä etsivää nuorisotyötä, tulee kuntien laatia asiasta yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksessa tulee olla tieto siitä, mikä kunta toimii varsinaisena valtionavustuksen hakijana ja mahdollisena saajana. Kunta, jolle avustus myönnetään, vastaa avustuksen käytöstä ja siihen liittyvän selvityksen tekemisestä myös yhteistyökuntien osalta.
Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palvelua myös nuorisotyöllisiä palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään nuorisolain (1285/2016) mukaisesti. Palveluntuottaja voi hakea ja sille voidaan myöntää avustus, mikäli kirjallisessa yhteistyösopimuksessa kunnan /kuntien ja palvelun tuottajan välillä on niin sovittu. Myönnetty avustus voidaan maksaa suoraan palveluntuottajan ilmoittamalle tilille tai se voidaan maksaa kunnan tilille, josta kunta maksaa sen edelleen palveluntuottajalle. Avustuksen käyttöä koskeva selvitysvastuu on sillä organisaatiolla, jolle avustus on myönnetty. Hakemukseen on liitettävä kopio yhteistyösopimuksesta. Tässä linkki https://bit.ly/3lEtCBc
Avustus kohdennetaan etsivän nuorisotyön työntekijän palkkauskustannuksiin. Avustus on enintään 30 000 euroa /yksi (1) kokonainen henkilötyövuosi eli htv. Avustus myönnetään enintään 12 kuukauden ajaksi. Aluekoordinaatiosta aiheutuviin kuluihin voidaan myöntää enintään 15 000 euroa.
Myönnettävä avustus ei kata kokonaan etsivän nuorisotyön palkkauskuluja vaan hakijoiden edellytetään osallistuvan niihin myös omalla rahoitusosuudellaan. Omasta rahoitusosuudesta maksetaan myös etsivän nuorisotyöntekijän koulutus-, matka- ja työnohjauskustannukset sekä muut toiminnasta aiheutuvat kustannukset.
Etsivää nuorisotyötä tekemään voidaan palkata tällä hetkellä samassa organisaatiossa vakinaisessa tehtävässä oleva henkilö, jos etsivään nuorisotyöhön siirtyvän henkilön tilalle palkataan toinen henkilö (1:1). Etsivän nuorisotyön aloittaminen ei voi olla perusteena olemassa olevan vakinaisen tehtävän lakkauttamiselle.
Etsivään nuorisotyöhön liittyvästä henkilötietojen käsittelystä vastaa nuorisolain mukaisesti rekisterinpitäjänä kunta.
Hakemusten keskinäisessä vertailussa painotetaan erityisesti hakijan kuvausta etsivän nuorisotyön toiminnasta ja sen tarpeesta sillä alueella, missä hakija etsivää nuorisotyötä tulee toteuttamaan.
Avustushakemuksen lomakkeella tulee esittää:
1. Tiivistetty kuvaus toiminnasta
2. Toteutusalue: ne kunnat, joiden alueella etsivä nuorisotyö toimii
3. Toimintaympäristö: Etsivän nuorisotyön tarve toiminta-alueella, esim. arvio ulkopuolella olevista NEET nuorten määrästä. Kuvaile etsivän nuorisotyön toimintapaikat (esim. nuorisotiloilla, kouluilla, kaduilla jne.)
4. Etsivän nuorisotyön tavoitteet
5. Toimintasuunnitelma:
- jossa on kuvaus toiminnasta ja sen tarpeesta
- jossa on kuvaus etsivän nuorisotyön työntekijän koulutuksesta ja nuorten parissa tehdystä työkokemuksesta, jos tiedossa hakuvaiheessa
- ne hakijat, jotka ovat aiemmin toteuttaneet etsivää nuorisotyötä, sisällyttävät hakemukseen arvion siitä, mihin mennessä vuonna 2021 myönnetty valtionavustus on käytetty loppuun. (HUOM: Jos etsivä nuorisotyö on keskeytynyt vuoden 2021 aikana, niin myös keskeytyksen syy ja pituus tulee ilmoittaa hakemuksessa. Käyttöajan jatkoa tulee hakea viimeistään kuukausi ennen käyttöajan päättymistä.)
- jos palveluntuottajana on koulutuksen järjestäjä, niin sen tulee hakemuksessa tarkkaan kuvata etsivän nuorisotyön asema ja rooli osana muita koulutuksen järjestäjälle säädettyjä tehtäviä
6. Arviointi, seuranta ja vaikuttavuus kohdassa kuvaile,
- miten etsivää nuorisotyötä arvioidaan ja seurataan.
- ovatko nuoret mukana arvioinnissa. Jos ovat miten?
- käytetäänkö PAR-järjestelmää ja SOVARI-mittaria?
- miten mitataan toiminnan vaikuttavuutta?
7. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma
Hakemuksen liitteet:
1. Etsivän nuorisotyön toteuttamista koskeva yhteistyösopimus (kuntien välinen sopimus tai palveluntuottajan ja kunnan välinen sopimus), jos palveluntuottaja hakee avustusta kunnan toimeksiannosta, mukaan tulee liittää kopio asiakirjasta, joka vahvistaa asian.
2. Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuva/tehtävänkuva
Yhteisöhakijoiden tulee liittää hakulomakkeelle tehtyyn hakemukseen:
1. Edellisen vuoden tilinpäätös (tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus),
2. Kopio voimassa olevasta yhdistysrekisteriotteesta tai muusta vastaavasta otteesta.
Yleiset perusteet
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa kiinnitetään huomiota siihen, että avustettava toiminta vastaa nuorisolain tavoitteita ja arvolähtökohtia.
Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista, tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys ja kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.
Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
