Avustukset nuorten työpajatoimintaan ovat harkinnanvaraisia. Hakemuksen arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin.
Nuorten työpajatoimintaa ja avustuksen myöntämistä ohjaavat nuorisolain (1285/2016) tavoitteita koskeva
säädös ja työpajatoimintaa koskevat säädökset sekä valtioneuvoston asetuksen nuorisotyöstä ja –politiikasta (211/2017) työpajatoimintaa koskevat säädökset (www.finlex.fi).
Hakemuksia arvioitaessa huomioidaan seuraavat perusteet:
2.1. Hakukohtaiset myöntöperusteet
Myönnettäessä avustusta nuorten työpajatoimintaan, toiminnan laadun ja yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden arvioinnissa otetaan huomioon valtioneuvoston asetuksessa (211/2017, 12 §) mainitut kriteerit. Lisäksi avustushakemuksia arvioitaessa huomioidaan, kuinka hakijan toteuttama työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain 2 pykälän tavoitteita.
Hakemuksessa tulee tuoda esiin seuraavat asiat:
1. Ohjausryhmän koonpanossa tulee olla asiantuntijoita, jotka ohjaavat nuoria työpajatoimintaan ja/tai jotka ovat työpajapalvelujen toteuttamisen kannalta keskeisiä kumppaneita. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, ennakoida ja arvioida nuorten työpajapalveluiden sisältöihin vaikuttavia tekijöitä sekä sovittaa yhteen strategisia toimintoja, suunnata toiminnan sisältöjä ja analysoida työpajatoiminnan kokonaisuutta paikallisesti. Ohjausryhmän on kokoonnuttava säännöllisesti.
2. Toimintasuunnitelmassa tulee kuvata ytimekkäästi seuraavan vuoden suunnitelmat.
- Mitä nuorten kanssa aiotaan tehdä?
- Miten nuorten työpaja toteuttaa nuorisolaissa säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia?
- Millaisia valmennuspalveluja nuorten työpaja tarjoaa nuorille?
- Miten monialainen yhteistyö käytännössä toteutuu?
- Kuinka monta kertaa ohjausryhmä kokoontuu vuoden aikana?
3. Arviointi, seuranta ja vaikuttavuus -kohdassa esitetään:
- Miten seurataan osallistuvien nuorten polkujen etenemistä (nuorten seuranta- ja arviointisuunnitelma)?
- Miten toimintaan osallistuvat nuoret saavat palautetta omasta edistymisestään valmennuksessa ja työpajalla hankkimastaan osaamisesta?
- Miten toimintaa, sen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan?
- Millaista palautetta työpaja on kohderyhmiltä ja yhteistyöverkostoilta saanut?
Valtionavustusta voidaan myöntää seuraaviin hyväksyttäviin kustannuksiin:
1. Henkilöstön palkkakustannukset sivukuluineen
Nuorten työpajatoiminnassa työskentelevien valmentajien ja muun tarpeellisen henkilöstön
palkkakustannukset. Kunnan vakituisessa palveluksessa olevan henkilön tehtäväkuvan
muuttaminen ja hänen siirtämisensä työpajan työntekijäksi ei kuitenkaan oikeuta avustukseen, ellei hänen tilalleen palkata toista henkilöä.
2. Matka- ja kuljetuskustannukset
Nuorten työpajatoimintaan liittyvät mahdolliset kohtuulliset matkoista aiheutuvat kustannukset.
3. Henkilöstön kurssi-, koulutus- ja työnohjauskustannukset
Nuorten työpajatoiminnan kurssi-, koulutus- ja työnohjauskustannukset.
4. Palvelujen ostokustannukset valmentautujien elämänhallinnan edistämiseksi
Sellaiset palvelujen ostokustannukset, jotka liittyvät valmentautujien elämänhallinnan ja
elämäntaitojen edistämiseen. Tällaisia palveluja ovat valmentautujien arjen perustaitoja
kartuttavat kokonaisuudet kuten esimerkiksi ravintoon ja ruokailuun, vuorovaikutustaitoihin tms. liittyvät opintokokonaisuudet tai erilaiset elämykselliset, nuorten motivaatiota tukevat toiminnat.
5. Materiaali- ja välinekustannukset
Vähäisiin materiaali- ja välinehankintoihin liittyvät kustannukset.
6. Muut kustannukset
Perustelluista syistä avustusta voidaan myöntää myös muihin nuorten työpajatoiminnan kuluihin. Valtionavustuspäätöksessä voidaan mainita tarkemmin ne kustannukset, joihin myönnettyä avustusta ei saa käyttää.
2.2. Yleiset perusteet
Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa kiinnitetään huomiota siihen, että avustettava toiminta vastaa nuorisolain tavoitteita ja arvolähtökohtia.
Nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen jamonialainen yhteistyö.
2.3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset
Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain (688/2001) 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).
2.4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Avustus voidaan myöntää hakijalle, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt
valtionapukelpoiseksi.
Avustusta ei myönnetä sellaiseen tarkoitukseen, jota varten on suunnattu opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista erillinen avustushaku.
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia työpajatoimintaan aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Hakemus hylätään, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja yhden tai useamman aiemmin myönnetyn valtionavustuksen käytön valvontaa varten.
3. Avustuksen käyttöön liittyvät ehdot
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustuksen saaja ei saa jakaa avustusta edelleen.
Avustuksella katetaan hankkeesta syntyvää alijäämää, joka muodostuu vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muut avustukset ja hankkeesta saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin toteutunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa aluehallintovirastoon.
Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien kustannusten määrää. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.
Myönnetty avustus voi kattaa enintään 75 % avustettavan toiminnan toteutuneista
kokonaiskustannuksista. Jäljelle jäävä osuus tulee kattaa muulla rahoituksella.
Aluekoordinaatiosta aiheutuviin kuluihin voidaan myöntää enintään 15 000 euroa.
Muu rahoitus voi olla yhtä tai useampaa seuraavista rahoitusmuodoista:
- omarahoitusta, kuten esimerkiksi osallistumismaksuja, jäsenmaksuja, lipunmyyntituottoa,vuokratuottoa jne., tai kuntien kohdalla valtionosuutta sekä vero- ja maksutuloja. Omarahoitusosuus tulee olla todennettavissa kirjanpidosta. Omarahoitusosuus ei voi olla laskennallista, esim. talkootyötä tai ”in kind-rahoitusta”, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. (In kind-rahoituksella tarkoitetaan esim. avustuksen saajan saamaa alennusta, joka esitetään laskennallisena tuottona.
- yksityistä rahoitusta
- julkisia avustuksia
- EU-rahoitusta
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Avustuksen saajan tulee kohdentaa toiminnasta saadut tulot ja toiminnasta aiheutuneet menot tilikartassa omalle, hanketta tai toimintaa varten perustetulle kustannuspaikalle tai projektille (kirjanpitolaki 1336/1997 ja kirjanpitoasetus 1339/1997). Kustannuspaikalta tulee selvitä kaikki hyväksyttävät kustannukset sisältäen valtionavustuksella ja omarahoituksella tehdyt toimenpiteet.
Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslaki 688/2001 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
- Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
- Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
